Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

2019

    • Ondrusovo elavuu

      Unohtettu Andrusovo – Nikolajevskii miehien manasteri nostettih XVI-luvun allus Luadogan järven päivännouzupuolen rannikole.

    • Elaigu muutui yhtes päiväs

      Karjalazeh Zankilan kyläh rodivunnuh L’udmila Vladimirova eläy pitkiä, iluo da igävytty täytty elaigua. Nygöi naine eläy Petroskois, hänel on täydynyh 81 vuottu. Ei ammui L’udmila Aleksandrovna rubei kirjuttamah oman perehen histouriedu.

    • Karjalankielizet uudizet ollah avvoi muailmale

      Turu-turu-tuššii -kino on internetas lahjannu kaikile karjalazile.

    • Vienanmereltä Čukotkah šuaten

      Šuuri Pohjoni matka -nimini dokumenttifilmi esitettih Petroskoissa 18. pakkaiskuuta. Šen ohjuaja Leonid Kruglov matkušti tunnetun matkuštajan Sem’on Dežn’ovin polkuja ta teitä myöten.

    • KRL:n vuotisjuhla on kynnykšellä

      Tänä vuotena Karjalan Rahvahan Liitto täyttäy 30 vuotta. Vuuvven alušta järještön hallinnon jäšenet alettih valmistua pruasniekkavuuvven tapahtumie.

    • Kiviniemel, lieterannal

      Šotd’ärven rannat rahvas eloitettih jo monii sadoi vuozii tagaperin. Tiä on elänyh karjalastu, enne heidy vepsälästy da saamelastu. Juuri hyö annettih nimengi suurele Šotd’ärvele.

    • Jelizaveta Sevander: akt’ouran ammatin ezikuva

      Pakkaskuun 14. päivänny Karjalan tazavallan Kanzallizen teatran akt’ouran Jelizaveta Sevanderan roindas täydynys 100 vuottu. Merkipäiväkse Kanzallizeh teatrah avattih Jelizaveta Sevanderan fotokuvien ozuttelu.

    • Parahien matkailukohtien kartta

      Karjalan parahien turismipaikkojen kartta luajitah šamannimisen projektin puittehissa. Šitä toteuttau yhteiskunnallini Nuorien opaštajien ta tietomiehien klubi -järještö volont’orikeškukšen kera. Šamoin projektie kannattau Interso-web-studijo.

    • Mistä siklonit šuahah omie nimijä?

      Florenz, Donald, Eugen – nämä šanat tunnutah šeikkailufilmin šankarien nimiltä, ka tovellisuošša nämä ollah siklonien nimet, mit miäritetäh meijän šiätilannehta. Kenpä antau šiäilmijöillä šemmosie kummallisie nimijä?

    • Yhteishenki ta luova ilmapiiri hyvien lopputulokšien pohjana

      Reino Rugojevin persona on varmašti hyvin tuttu monilla karjalaisilla kaččojilla, ket šeuratah tv-uutisie kanšalliskielillä. Viime šykyšyštä alkuan Reino Rugojev on ollun kanšalliskielisen toimitukšen johtajan tehtävissä, entisen johtajan Šanteri Jeremejevin eläkkehellä šiirryttyö. Pakauttelima uutta johtajua kanšalliskielisen toimitukšen nykypäiväštä ta šuunnitelmista.

    • Rada melel, ei kelel

      SANA 2019 -projektu kannattau yhteskunnallizien liittoloin da yksityzien aktivistoin ruandoi. Sugukielien kehitändy da hyvät praktiekat ollah ezisijal.

    • Segežan karjalazien ruadoh nähte

      Tänävuon Segežan linnan karjalazet aktivistat, karjalan kielen kursiloin opastujat suajah ližiä individuallistu opastustu internetan kauti.

    • Nuori, ga rikas. Čalnan školale – 70 vuottu

      Škola Čalnan kyläh avattih Suuren Ižänmuallizen voinan jälles vuvvennu 1949. Silloi se oli sijoitannuhes yksikerroksizeh puuhizeh taloih. Nygöi škola on suures kirpiččytalois, sie opastuu 390 lastu. Škola on kylän kul’tuurukeskuksennu.

    • Pienen kanšan šuuri runoilija

      Kolme vuotta takaperin, pakkaiskuun lopušša vepšäläini runoilija, kiäntäjä ta lehtimieš Nikolai Abramov olis täyttän 55 vuotta. Valitettavašti hiän ei elän omah merkkipäiväh šuaten vain yhtä päivyä.

    • “Kalevala” taiteilijien šilmin

      Vuosi 2019 on ilmotettu Karjalašša Kalevalan vuuvvekši. 170 vuotta takaperin päivänvalon näki eepossan toini painoš. Juhlavuuvveksi Karjalan kanšallini musejo valmisti Osmo Borodkinin, M’ud Mečevin ta Georgi Stronkin taulujen näyttelyn.

Partn`ourat