Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

2019

    • Oroi-buaban mustokse

      Valentina F’odorovna Poluhina, kudai kezäl täyttäy 80 vuottu, hyväl sanal mustelou omua buabua Fevronija Iljinična Mättösty da oman perehen elaigua.

    • Orboikse tulluh randu

      Karjalan kanzallizeh kirjastoh 7. tuhukuudu avattih Orboikse tulluh randu -ozuttelu, kudai omistettih Uspen’n’an kirikön mustole.

    • Šiušta voit tulla ihmishenken pelaštaja

      Kantašolujen luovuttajien aktijo piettih Petroskoin Invitro-laboratorijašša 7. tuiskukuuta. Aktijoh yhyttih kaupunkin lehtimiehet ta kaikki halukkahat.

    • Kalevalan šivuja Tietoakatemijašša

      Venäjän tietopäivänä, 8. tuiskukuuta, Tietoakatemijašša piettih Kalevalan 170-vuotisjuhlakši -näyttely. Toimenpivon valmistajina oltih Tietoakatemijan arhiivan ruatajat.

    • Avuššušta valtijolta

      Karjalan kanšallisilla kanšalaisjärještöillä on hyvie mahollisukšie šuaha valtijollista tukie projektitoimintah.

    • Vieljärven kielipeziä tahtottas auttua

      Karjalan tazavallan kanzallizen da alovehellizen poliitiekan ministerstvah on azuttu ruadojoukko, kudai algai kaččuo, kui vois auttua Vieljärven kylän kielipeziä.

    • Valliče kirjutes da luaji fotokuvii

      Nevond-liiton Rada melel, ei kelel -projektu on voittanuh Sana 2019 -mini-grantoin kilvas.

    • Lukomista eri makuh

      Kanšainvälisenä muamonkielien päivänä KniiguMelliččä-pivošša kerrottih vuuvven 2018 kirjauutukšista.

    • Myö olemma yheššä!

      Kanšainvälisenä muamonkielien päivänä Petroskoin valtijonyliopistošša piettih Kielijarmankka.

    • Mitä kuuluu Viena-šeuralla?

      Karjalaisen kulttuurin Viena-šeura jo monta vuotta on toimin karjalan kielen ta kulttuurin šäilyttämisalalla Koštamukšešša.

    • Mečäl on korvat, viel on silmät

      “Oma Mua” panou rattahile Mečäl on korvat, viel on silmät -rubriekan. Karjalazet ilmazen ijän uskottih haldieloih da ižändih-emändih, kuduat rahvahan mugah eletäh joga kohtas: kois da pihas, kyläs da sit ymbäri, vies da mečäs. Toinah jogahine on kuulluh niis konzutahto hos yhten kerran.

    • Sampon vuori rodih hyllätykse

      Kohdupohjan piiris, nelläskymmenes kilometris Petroskoispäi on moine turizmukohtu – Sampon vuori. Sil kohtal vuvvennu 1959 kuvattih Sampo-fil’mu-suarnu Kalevala-eeposan mugah. Fil’man hyvyös vuori saigi Sampo-nimen. Vikse ei petties juuri tämä kohtu vallittih fil’man kuvuamizekse: kivivuori on sijoitannuhes kahten järven – Ukšjärven da Kendärven – välih.

    • “Kalevalan” päivinny

      “Kalevalan” vuozi kerras tembai omah pyörindäh. Vikse kerävyi mieldy, kuvua, sanelemistu sih vahnah da tärgieh kniigah nähte. Kui “Kalevalan” päiviä piettih Anuksen kirjastos

    • Kalaštajan onni muhi Kuitin jiällä

      Kevätkuun alušša Vuokkiniemeššä piettih II talvikalaššukšen Kuitin kala -kilpailu.

    • Etnokeškukšien työ jatkuu

      Kevätkuun 1. päivänä ilmotettih ECHO-liiton järještämän IV Karjalan paraš etnokulttuurikeškuš 2018 -kilpailun voittajat.

Partn`ourat