Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

2019

    • Vieljärven kielipeziä tahtotah auttua

      Kui olis auttua Karjalan Kielen Kodih, Vieljärven kyläh azuttuu kielipeziä – jatketah šeikuija Karjalan tazavallan da Priäžän piirin tazol. Mennyöl nedälil Vieljärven kyläh käi virralline delegatsii, kudamah kuuluttih Kanzallizen alovehellizen poliitiekan ministru Sergei Kisel’ov, Priäžän piirin administratsien uudehko piämies Roman Petrov sijahizen Jelena Il’ukovičan kel, azientiedäjät virguniekat, Zakonoinhyväksyndykerähmön deputuattu Valerii Šottujev.

    • Ol’ga Petrovna

      Soudjärven eläjien keskes vedeli vaiku Ol’ga Petrovnua – hänen tuattah jäi hengih voinal olles da tuli järilleh kodih.

    • Kandai takan tundou

      Keviän nimipäivyniekkoi on kuulužu karjalaine raadivomies Nikolai Filatov. Kevätkuun 28. päivänny mies täyttäy 80 vuottu. Merkipäiviä vaste “Oma Mua” käi pagizuttamas raadivomiesty hänen omah kodih, kudai on Petroskoin Nevskoin pihas. Pertih tulduu kerras tunduu lettuloin magei duuhu. Suurembas pertis on levitetty kalaverko.

    • Viena Arvo Tuomisen šilmin

      Tarunhohtoinen Viena (Starinamaini Viena) -dokumenttielokuvan enši-ilta piettih Karjalan Kanšallisešša teatterissa 12. kevätkuuta.

    • Miltä Pyhänlašku-pulla maistuu?

      Uuši Kielikeittijö-nimini projekti oli pantu rattahilla Karjalaisien, vepšäläisien ta šuomelaisien resurssikielikeškukšešša.

    • Olla abuniekannu kyläläzile

      Galina Spiridonova on Priäžän piirin kunnivoittuloi eläjii, kudualoi ei ammui hyviteltih Priäžän kul’tuurutalois.

    • Sen räpähyksen mustan minä…

      Ven’an Federatsien Syväinazieloin ministerstvu pani rattahile #ПушкинОбъединяет (Puškin yhtistäy) -flešmoban Muailman runoilupäivän hantuzis da Aleksandr Puškinan roindas 200-vuozipäiväkse.

    • Saimmo hyvän opastajan

      Endizel raadivon ruadajal, minun kolleegal Nikolai Petrovič Filatoval 28. kevätkuudu täyttäy 80 vuottu.

    • Myö olemmo Karjal -online-kilvan voittajat ollah tietois

      Periodika-julguamo Karjalan Kanzallizen da alovehellizen poliitiekan ministerstvan kannatuksel jo tostu kerdua pidi tazavallan karjalan, vepsän da suomen kielen tiedäjien kilvan “КарелиЯ – это МЫ” (Myö olemmo Karjal).

    • Alušša oli seitoja

      Saamelaisien ritualikivilöillä omissettu näyttely avattih Petroskoissa

    • Mečäl on korvat, viel on silmät

      Ket ollah muan haldiet, ket vardoijah vetty da meččiä? Kuibo pidäy eliä sobuh muan-, vien- da mečän ižändienke da emändienke, Oma Mua -lehten lugijoile sanelou Karjalazien mifolougizien kerdomuksien haldiet - kniigan kirjuttai, karjalazen folklouran tutkii, Karjalan tiedokeskuksen kielen, literatuuran da histourien instituutan ruadai L’udmila Ivanova.

    • Minä uskon karjalan kieleh

      Karjalan kieli ei kuole. Sen häviendäh uskou vai se, ken ei rua nimidä sen hyväkse.

    • Kirjuta sanelu muamankielel!

      Karjalan da vepsän kirjukielen päiviä vaste 19. sulakuudu Petroskois algavuu alovehienväline aktsii “Sanelu karjalan da vepsän kielel”.

    • Kandurahvas kieliruadoh

      Mennyt nedälil, 26. kevätkuudu, Petroskois piettih enzimäine tämänvuodine Karjalazien, vepsäläzien da suomelazien nevvoston istundo. Pivol paistih karjalan, vepsän da suomen kielien spetsialistoin opastumizes Petroskoin valdivonyliopistos da Kielen, histourien da literatuuran instituutan tutkimusruavos.

    • Hukkalat-Bakkalat

      Tarabarskoit sanat. A toinah ei… Tämä on karjalaine suarnu, kudaman personuažat ollah harmuat hukat.

    • Mečäl on korvat, viel on silmät

      Ket ollah muan haldiet, ket vardoijah vetty da meččiä? Kuibo pidäy eliä sobuh muan-, vien- da mečänižändienke da -emändienke, Oma Mua -lehten lugijoile sanelou Karjalazien mifolougizien kerdomuksien haldiet -kniigan kirjuttai, karjalazen folklouran tutkii, Karjalan tiedokeskuksen kielen, literatuuran da histourien instituutan ruadai L’udmila Ivanova.

    • Uuttu lugiettavua da kuunneltavua karjalakse

      Karjalan Kielen Seuru on piästänyh ilmoih uvvet julgavot. Paiči kniigoi, piästih ilmoih dvd-disku karjalan kielel.

    • Kevät on kynnyksel

      Kevätkuun lopus Omamualazet-kluubah yhtynyöt piettih vastavundan Veškelyksen kylän etnokul’tuurizes keskukses.

    • Karjalašša olen mie šyntyn...

      Vesläžed-folkloriryhmä esitti uuvven CD-levyn, kumpasen nimi on “Karjalassa minä olen syntynyt”. Šiih on kerätty ryhmän lapšien laulamat ta šoittamat laulut ta musiikkikappalehet. Tämä levy on omissettu vienankarjalaisien kulttuurilla.

    • Šoikah kannel ta kuulukkah Pällisen laulut!

      Veikko Pällisen kanšainvälini kanšanmusiikkifestivali piettih Kalevalašša viime šuovattana. Pitoh yhty yli šata ošallistujua

    • Kus roditoi, sigä i ristituks tegetoi

      Parahite omua vuozipäiviä vaste vepsänkielizen Kodima-lehten piätoimittai Irina Sotnikova on valmistumas matkah Moskovah. Sie oraskuun allus pietäh Pohjazen uardehet -ozuttelun, kudamas Irina rubieu ezittämäh vepsäläzii.

    • Hengelline opastus Anuksen gubernies

      Mennyt nedälil Karjalan Kanzallizes kirjastos piettih Hengilline opastus Anuksen gubernies XIX-vuozisual da XX-vuozisuan allus -kniigan prezentatsii.

    • “Akkuralli” piettih Vieljärvel

      Mennyt pyhänpiän Karjalan Kielen Kois Vieljärvel ezitettih yheksätty Randaine-teatran ozutustu. Čomua karjalua, harvinastu sananpiädy da vesseliä kummua sai kuulta lavalpäi.

    • Čuajunjuondu karjalakse

      Karjalazet inehmizet Ol’ga Limarenko da Vera Larionova kučuttih Alavozen školan kolmanden “B” kluasan opastujii juomah čuajuu “karjalakse”. Kučundale ei sua vastata kieldävymizel, dai lapsil se oli himo tiijustua, kuibo karjalazet čuajuu juvvah.

    • Kiäntäkkä yheššä

      Oma Mua -lehen Kiännämmä yheššä -projekti jatkuu. Viime netälinloppuna lehen toimittajat käytih Koštamukšešša ta piettih tapuamini Pakinat -kieliklubin ošallistujien kera.

Partn`ourat