Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

2019

    • Anuksen histourii telefonan liittehenny

      Anuksen lohkol on bohattu histourii. Lohkon tärgevimii objektoi on hävitetty Anuksen linnu, kudai nostettih XVII-luvul. Nygöi endizen linnan sijah on sijoitannuhes suuri puusto, siegi on Anuksen liygiläzien Nikolai Prilukinan nimine kanzalline muzei. Mennyt vuon muzei yhtyi InterAktivnaja Istorija -projektah, kuduan mugah uvvistetah puusto da muzeih avatah uuzi nygyaigaine ekspozitsii.

    • Neijiständyaigua mustelles

      Oma Mua -lehten toimituksen jälgimäine matku Karjalan Sivistysseuran kannatetun Kiännämmö yhtes -projektan mugah oli Anuksenlinnah. Anuksen kanzallizeh kirjastoh kerdyi karjalazii – karjalan kielen kursiloin opastujii, kirjuttajii da “Oman Muan” lugijoi. Kiännettäväkse täl kerdua ehoitimmo tekstan L’udmila Ivanovan da Valentina Mironovan Svuad’bah valmistusperindöt da svuad’buritualu -kniigaspäi.

    • “Yksinäh tädä et rua”

      Tänävuon Karjalan Rahvahan Liiton 30-vuozipäiväle omistetus vuozikerähmös, kudai piettih 19. oraskuudu, vallittih Liiton uuzi piällikkö. Nygöi “aižoi kandau” Kukkoilaspäi rodužin olii liygiläine Aleksandr Jeremejev, kudai kuuluu Karjalan Rahvahan Liittoh jo piäl kahtukymmendy vuottu.

    • Tytit sežo paistah karjalakse

      Petroskois 31.05.-4.06. piettih IX tazavallan lapsien da nuorižon tyttiteatroin Kuklantida-festivuali. Sen alguhpanijannu on Karjalan Tyttiteatru. “Kuklantidua” pietäh joga tostu vuottu 2003 vuvves algajen. Se on suurin lapsien ei-ammatillizien teatrujoukkoloin pido Karjalas.

    • Uvvet sanat hedi käyttöh

      Uvvet sanat karjalan kieles -nimizen intensiivizen opastuspäivän piimmö mennyt nedälil Karjalan Kielen Kois Vieljärvel. Opastuo uuzih, täl aijal keksittylöih sanoih maksau ainos dai kaikil.

    • Jovensuun lapset opastutah karjalah

      Jo läs sadua jovensuulastu lastu on karjalan kielen aigazen lapsienkazvatandan projektas.

    • Pyhän Miikulan čuvvonluadijan kohtii myöte

      Pappi Sergii Teplouhov joga vuottu pidäy kaksi matkua mašinoil pyhii kohtii myöte. Enzimäine matku on “Pyhän Miikulan kohtii myöte”, sidä pietäh suovattan vaste 22. oraskuudu (Pyhän Miikulan kevätpäivy).

    • Moskovalazet kiinnostutah kieleh

      Suureh kniigufestivualih yhtyi 400 julguamo Ven’an eri čuppuloispäi. Tänävuon festivuali piettih 1.-6. kezäkuudu Moskovan Ruskiel lagevol. Karjalan tazavaldua ezitti festivualis Periodika-julguamo.

    • Uhtuon karjalaisien juhla Kalevalan kankahilla

      Kešäkuun 8. päivänä Kalevalašša vietettih perintehellini Uhtuon karjalaisien pruasniekka. Tänä vuotena juhla piettih Uhtuon kalamiehet -nimellä ta še keräsi äijän vierašta lähikylistä, Koštamukšešta ta Šuomešta.

    • Karjalankielini leiri Piäjärveššä

      Koululaiset ta ruavahat ohjuajat Kiestinkistä, Sohjanankošelta ta Piäjärveštä tavattih toini toista karjalaisešša leirissä kešäkuun alušša. Leirin pitimä toista kertua Piäjärven Karjalaisešša pirtissä.

    • Šipainiekku kyzyy kaheksua

      “Oman Muan” ammuine ruadai, Karjalan Kielen Kodi- da Nuori Karjala-yhtevyksien aktivistu Natalja Antonova rohkeni ozuttamah omua šipainiekan pastanduneruo mieron nähten. Kaksi nedälii tagaperin internettah jiävihes kaksikymmen kolme minuuttua kestäi video nimel “Šipainiekku kyzyy kaheksua”, kudamas inehmine sanelou da ozuttau šipainiekoin luajindua karjalan kielel.

    • On opaššettavua, on opaššuttavua

      Karjalan tašavallan Kanšallisukšien välisen resurssikeškukšen johtaja Anna Mugačeva ošallistu XI Pohjosen kanšainvälisen forumin ruatoh, mi piettih Arhankelissa kešäkuun alušša.

    • Veškelyksen sävelmät

      Nellikymmen vuottu. Ongo se äijy vai vähä? Gu kaččuo ristikanzan elaijan puoles, se on ylen äijy. Se on pitky taival, kuduan aigua ristikanzu äijy midä ruadau, äijy midä kaimuau.

    • Vepsäläzet yhtistettih väit

      Piiterin Vidlan kyläs (ven’akse kylän nimi on “Vinnitsi” – toim.) 14. kezäkuudu piettih vepsäläzien alovehienväline konferensii.

    • Kellojen šoitto kuulu Vuonnisen yllä

      Vuonnisešša tapahtu merkittävä ta tärkie tapahtuma: kešäkuun alušša kylän Pyhien Makkovein časoun’ah ašetettih kirikkökellot.

    • Heččul helizöy, Mal’l’al mälizöy…

      Suvi-Karjalas, kahten suuren joven – Videlen da Šuojun – välil, loitomba suuris järvis da vezitielöis, pikkarazien lambiloin rannoil, mečän da peldoloin keskel on peittynyh kogonaine joukko piendy kylästy.

    • Hämienlinnas piettih Karjalaine kezäpruazniekku

      Mennyt nedälil suovattan da pyhänpiän Hämienlinnas piettih Karjalaine kezäpruazniekku. Pruazniekkua on pietty joga vuottu alalleh vuvves 1949, da tänävuon sille rodih jo 71 vuottu.

    • Koli kuččuu käyjii

      Koli-sanan merkičysty arbaillah tässäh. Kolii ennevahnas sanottih “mustarinnakse”. Mustarinta-sana merkiččöy kondiedu. Kolin alovehel on olemas semmoine kivi, kudai mustoittau kondien piädy.

    • Ies ollah Muailman Kongressu da Karjalazien Kerähmö

      Suomelas-ugrilazien rahvahien Muailman Kongressu pietäh vuvven peräs Estounies, Tartos. Tietois ollah sen päivät – 17.-19. kezäkuudu 2020.

    • Karjalašša kuvattuja elokuvie

      Ammusista ajoista alkuan Karjala muanittelou luomisihmisie: taiteilijie, šäveltäjie, kirjailijie. A 93 vuotta takaperin tašavaltah kiinitettih huomijuo ni elokuva-alan ruatajat.

    • Hyllätty, ga ei unohtettu

      Mennyt vuon “Oman Muan” sivuloil sai lugie, kui Suojärven piirin hyllätty Kuudamlahten kylä sai toizen eloksen. Vuvvennu 2017 kylän endizet eläjät da heijän lapset nostettih endizen kylän kohtah Pyhän Il’l’an časounan, azetettih kumardusristan da pandih kundoh kalmužiman. Tänävuon aktivistat kerättih den’gua internetan kauti da azuttih mustopaččahan Suurel Ižänmuallizel voinal surmattuloin omamualazien mustokse.

    • Neroniekku Priäžäspäi

      Gennadii Tujulainen Priäžäspäi maltau harvinastu neruo Karjalas – enämbi kolmiekymmendy vuottu mies punou pajuvičois. Täh ruadoh Gennadii opastui iče, nygöi mies pidäy pajun punondan kursiloi lapsih niškoi Lastu-ruadopertis Priäžäs.

    • Suuri pruazniekku pienes kyläs

      Kezäkuun 23. päivänny Alavozen čupun Vahnu Keskus -kyläs piettih Enzimäine Kylien ozat -festvuali. Mieli pidiä tädä festivualii joga vuotu vuorokkai Alavozes ymbäri olijois sammujis hieruzis tuli puolitostu kuudu tagaperin. Hierulois salbavutah školat da päivykoit, laitokset dai kluubat, muutetah linnoih erähät ristittyöt, toizet jiäjäh omih roindupaikkoih da vai atkalas kurketetah: eigo ole kunne mennä, eigo mil iččie ilaškoittua.

    • Enšimmäini juna tuli vapautettuh Petroskoih

      75 vuotta takaperin, vuuvven 1944 kešäkuun 28. päivänä Karjalan rintaman šotajoukot vapautettih Petroskoi melkein kolmen vuuvven miehitykšen jälkeh. Ta jo heinäkuun 14. päivänä Petroskoin ašemalla tuli enšimmäini kuormajuna pohjosešta päin.

    • Kandeleh, go!

      Kandelehen iäni on tuttavu vikse kaikile karjalazile jo lapsusaijas. Ga kendelehel voibi soittua eri taboih da sen soitol voibi pajattua nygyaigazii pajoloigi. Sit, kui luadie kandelehmuuzikkua nygyaigazembi da eriluaduzembi, karjalazii muzikantoi opastettih kandelel soitandan kursiloil Suomen Kuhmos. Kursit piettih 25.-29. kezäkuudu Kantele-GO!-projektan hantuzis.

Partn`ourat