Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

2019

    • Asie šielun hyväkši

      Kalevalatalo-etnokulttuurikeškuš voitti Novoje obrazovanije -fondin sosialiprojektien Aktiivini šukupolvi -kilpailušša. Etnokulttuurikeškuš šai 52 tuhatta rupl’ua Asie šielun hyväkši -projektin toteuttamiseh.

    • Ole kinošša!

      Kalevalalaini koululaini ottau ošua šuomelaisen elokuvan kuvaukših.

    • Tverinkarjalua nägövih!

      Tverinkarjalaine Irina Komissarova (Stroganova) jatkau omua projektua karjalan kielen hyväkse. Vkontakte-sotsiualuverkos suau nähtä hänen luajittuloi mustokniigazii karjalan kielen tverin murdehel.

    • Kunnivoittu verenandai

      Statistiekan mugah, joga kolmas eläi muailmas hos kerran elaijas tarvičči verenandajan verdy. On olemas rahvastu, kuduat ollah valmehet andua ilmai omua “notkiedu rohtuo”. Kallehet verenpizaret voijah piästiä hengeh ristikanzu. Latinan kielel verenandai on “donator”, tämä sana rodih donatore-verbis, kudai tarkoittau “andua lahjakse, andua ilmai”. Nuožarvel eläy naine, kuduadu voibi sanuo urhonaizekse. Häi on Valentina Jakovlevna Fatejeva.

    • Wiki-Karelia-projekti kehittyy

      Karjalan Wikipedijan toimituš kuččuu uušie kirjuttajie.

    • Ladvalazet: eliä da paista omah tabah

      Ei loitton Petroskoispäi (50 kilometrii Karjalan piälinnas suvipuoleh) Ivin joven rannoil seizou Ladvan kylä. Tänäpäi sie eläy läs 2 000 ristikanzua, enimytten kaikil ollah omat koit. Ladvan kylän rahvas suvaijah da täytty vägie kunnivoijah omua kieldy da omii perindölöi.

    • Porajärveläzet

      Joga ristikanzal on mustamal ristittylöi, kudualoi häi kunnivoiččou, suvaiččou libo muite mustau, kudamis himoittau mustella da sanella. Toinah ei joga toine ruohti kirjuttua moizis mustamal olijois rahvahis, ga minä panen sille allun. Tämä kerdomus rodieu Porajärven kylän 1950-1970-luvun tundiettulois eläjis.

    • Oma ranta innoššuttau

      Omalla rannalla -ekspositijo toimiu Petroskoin näyttelyšalissa. Näyttelyššä on esitetty Karjalan käsityömuasterien ammattikunnan jäšenien töitä.

    • Nuožarven kirjastos ei vaiku kniigua

      Nuožaven kirjaston seinis ruadau muzeiperti, kuduadu toiči sanotah karjalazekse gorničakse. Muzeipertih on pandu kačeltavakse XVIII-XIX-luguloin vehkehet -ozuttelu. Nämii ezinehii kirjaston ruadai Alina Gapejeva on keriämäs jo läs kymmendy vuottu.

    • Pienen kylän šuuri taival

      Tänä vuotena Kalevalan piirin Kuušiniemi juhliu 70-vuotispäivyäh.

    • Tuuksenjoven randažil

      Hierut Anukses ymbäri on sijoituttu tihieh, toine toizes kiini. Kunne yksi lopeh, sitgi toine algavuu. Mugai on Tuuksen jovelgi.

    • Nuožarvie myöte Alina Gapejevan kel

      Nuožarveläine Alina Gapejeva on Oma Mua- da Priäžän piirin Meijän elaigu -lehtien alalline kirjuttai. Alina kirjuttau kylän da rahvahan elokses, karjalazien hommis. “Oman Muan” toimittajii Alina kučui kävelemäh Nuožarven kyliä myöte.

    • Čäijy vahvistau yhteistyötä

      Heinäkuun 20. päivänä Petroskoissa piettih enšimmäini Čäijyfestivali. Šiinä Venäjän ta Kiinan čäijytuottehien valmistajat esitettih čäijyn eri lajija šekä muuta tavarua – makijaisie, mettä, čäijyašteita.

    • Nuoret huaveilijat

      Young dreamers (Nuoret huaveilijat) -musiikkiryhmä on oikein nuori, še šynty vuotena 2016. Ryhmän esittäjinä on kolme kalevalalaista hyväččäistä ta muhisijua neičyttä: Kristina Kozlovskaja, Arina Remšu, Tatjana Bel’ajeva. Tämän vuuvven pimiekuun 10. päivänä ryhmä täyttäy kolme vuotta.

    • Kyyhkyni: rauhan simvoli tahi lentäjä rotta?

      Kaupunkin pihoilla voit nähä hyvin äijän kyyhkysie. Enši kačahukšelta tämä tilanneh ei näytä proplemalta. Ka konša pakajat kyyhkysistä asientuntijien kera, niin ymmärrät, jotta tilanneh ei ole niin vijatoin ta hyvyöllä on toiniki puoli. Ei šattumalta erähät spesialistit šanotah kyyhkysie lentäjiksi rotoiksi.

    • Tuuksenjoven randažil

      Hierut Anukses ymbäri on sijoituttu tihieh, toine toizes kiini. Kunne yksi lopeh, sitgi toine algavuu. Mugai on Tuuksen jovelgi.

    • Etnini muajilma nuorison šilmin

      Kešäkuun alušša Koštamukšen Pr’alka-kanšalaisjärještö kučču 18-35-vuotisie nuorie ihmisie ošallistumah EtnoMuajilma nuorison šilmin -valokuvakilpailuh. Heinäkuun lopušša kilpailun tulokšet oli ilmotettu kolmešša nominatijoissa.

    • Puus salvettu linnu

      Voulogdu on Ven’an pohjazen suurimii linnoi. Sinne on 450 kilometrin matku Moskovas da 650 kilometrin matku Piiterispäi.

    • Kielikylbyy Kižin suarel

      Mennyt nedälil Kižin suarel jo tostu kerdua piettih Rahvahanvälizet karjalan kielen da kul’tuuran kursat.

    • Sirpa Mänty: koissa en kuule muamonkieltä

      Sirpa Mänty on šyntyn Šuomen Šuomuššalmešša. Hänen juuret ollah Vienan Karjalašta, ka koissa hiän konšana ei ole kuullun karjalan kieltä. Opaštumah kieltä ta kuuntelomah elävyä karjalua Sirpa käypi Vienah, Karjalan kielen ta kulttuurin kurššiloilla.

    • Korzan kylä suurenbutken vallas

      Korzan kylän eläjät puututtih suurenbutken valdah. Pieni kylä jo lähes kogonah on ymbäröitty varattaval kazvoksel.

    • Pyhäjärven randua myöte

      Mennyt pyhänpiän Pyhäjärves piettih kanzoinväline konferensii. Sen hantuzis piettihgi ekskursii Pyhäjärvie myöte. Kyläh nähte kerdoi paikalline eläi, endine školan opastai L’ubov’ Pelevina.

    • Vastavumine lyydiläzien mual

      Mennyt pyhänpiän Pyhäjärves piettih kanzoinväline konferensii, kuduah tuli gost’ua Suomes, Estounies da Karjalan eri čuppuloispäi. Konferensii omistettih lyydiläzien histouriele, kul’tuurale da niilöin nygyaigazele tilandehele.

    • Täs on minun kodi

      Minun kodoilu on Ylä-Videl. Sie minä näin päivänvalgien, sie luajin enzimäzii askelii, sie meni lapsusaigu, sie minuu kazvatettih muamo da tuatto. Se on kohtu, kunne minuu ainos käsköy syväin.

    • Vuokkiniemi otti vaštah Il’l’anpäivyä

      Il’l’anpäivä on yksi tärkeimmistä ta mielehimmistä pruasniekoista Vuokkiniemen eläjillä. Tänä vuotena juhlaohjelma kešti kakši päivyä, 2. ta 3. elokuuta.

Partn`ourat