Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Musiikki yhistäy kanšoja

Lavalla esiintyy kantelistien Sadakieli-ryhmä, min ohjuajana on ošašton piäštökäš Nadežda Drobiševskaja. // Kuva: Uljana Tikkanen

Vuotisjuhlan tapahtumat piettih Uuvven vuuvven kynnykšellä. Ne keššettih kolme päivyä. Juhlaohjelmah kuulu konferenššija, konserttija ta näyttelyjä.

1990-vuosien alušša kaikilla aloilla oli rahaproplemoja, ka ihmisien päissä šynty hyvie, miellyttävie ajatukšie, kumpasien toteuttamiseh oli enemmän vapautta. Šilloin Petroskoissa oli valmissettu projekti ta avattu Musiikin akatemija. Šen tarkotukšena oli yhistyä šuomelais-ugrilaisien kanšojen musiikin harraštajie ta šoittajie, kumpaset haluttais šuaha koulutušta ta tutkie kanšanmusiikkie. Akatemijan enšimmäisenä, tärkeimpänä ta vaikeimpana tehtävänä oli valmistua opaššušohjelma.  

– Šäveltäjä Igor’ Vladimirovič Matsijevski tiesi milma, hiän kerto täštä projektista ta kučču milma auttamah ta kekšimäh opaššušohjelmua. Oli vaikie kuvitella, mitein še on mahollista. Meijän joukošša oli monta asientuntijua, vain kaikilla ei riittän kokemušta tällä alalla. Piti kuunnella, lukie, eččie ta niin ilmešty, esimerkiksi, etnosolfeeši-ala, muistelou Karl Rautio.

Ošaštolla nytki opaššutah niijen enšimmäisien opaššušohjelmien mukah. Nämä kirjat ollah esillä laitokšen näyttelyššä konservatorijan kirjaštošša, mi niise oli järješšetty vuotisjuhlan rajoissa. Esillä on myöš kanšanšoittimie, kumpasie ošašton opaštujat iče luajitah.

Nyt laitoš on yhteistyöššä Karjalan tietokeškukšen Kielen, kirjallisuon ta istorijan instituutin kera šekä Šuomen runolaulu-akatemijan kera. Instituutin tutkijat ošallissuttih konferenšših, šamoin runolaulu-akatemijan johtaja Pekka Huttu-Hiltunen ta šuomelais-ugrilaisien kanšojen musiikin laitokšen professori Igor’ Matsijevski. Konferenššissa käsiteltih musiikin tutkimušta. Pekka Huttu-Hiltunen kerto yhteistyön keinošta ta merkitykšeštä. Tämän yhteisruavon rajoissa pietäh konferenššija, konserttija, esitykšie Šuomen Kuhmošša ta Karjalan Petroskoissa. Yheššä järješšetäh tutkimušmatkoja.

Šuomelais-ugrilaisien kanšojen musiikin ošašto on enši päivistä alkuan ainutluatuini opaššušlaitoš. Šen opaštujatki ollah erinomaset, šentäh kun hyö šuatetah kerätä folklorie, tutkie ta analisoija šitä, luatie kanšanšoittimie, šoittua niitä ta šepittyä musiikkie niitä varoin, valmistua konserttija ta šuurentua kanšanmusiikin šuosijuo šekä opaššukšen jälkeh hyö kaikkie tätä voijah opaštua.

Ei šattumalta ošašton monet piäštökkähät tultih omien folkloriryhmien peruštajiksi. Nyt šemmosie ryhmie on Petroskoissa, Priäžäššä, Karhumäješšä, Kalevalašša. Monet näistä ryhmistä tultih šuureh etnokonserttih. Esitykšet, tanššit, laulut, pienet näytelmät karjalaisista tavoista, musiikin šoitto lisättih toini toista ta näytettih kuin kirkaš ta rikaš on šuomelais-ugrilaini kulttuuri ta kuin äijän on šen harraštajie nuorien ta aikuhisien kešen.

Šuomelais-ugrilaisien kanšojen musiikin laitokšella on šuurie šuunitelmie, yksi niistä on luatie nettišivu.

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat