Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Salminiškas Ala-Salmih

Salminiškas 1970-vuozien allus oli tostukymmendy karjalastu taloidu, kaksi uuliččua da pyhä rossu Kirikköniemel. Duaččoi suurel pellol järvirannas ruvettih srojimah 1979 vuvvel. Nygöi kyläs on kaksi kooperatiivua.

Mi linduu, se pajuo, mi kohtua, se nimie. Täl kerdua lopemmo Šotd’ärven kierroksen da tiijustammo, mi on Salminiškan da Ala-Salmen kylien nimien tagan. Lähtemmö Šotd’ärven liideh piäh, kus on Šuojujoven suu. Täs Šotd’ärves läbi virduaju jogi lähtöy järvespäi da matkuau ielleh toizeh järveh, Vahatjärveh. Sie, kus Šuoju virduau Šotd’ärvespäi, on Salminiškan kylä. Lähäl Šuojujoven suudu Vahatjärvel on Ala-Salmi. Midä yhtehisty on kahtel kyläl da kui voibi sellittiä niilöin nimet?

Suures duaččukyläs Šotd’ärven rannal ei sua ni tuta ennevahnallistu karjalastu Salminiškan kyliä. Kaikenmostu duaččua on nostettu äijy da ylen tihieh – aidu aijas, seiny seinäs kiini. Duaččoi suurel pellol järvirannas ruvettih srojimah 1979 vuvvel. Nygöi Salminiškas on kaksi kooperatiivua. 1970-vuozien allus kyläs oli tostukymmendy karjalastu taloidu, kaksi uuliččua da pyhä rossu Kirikköniemel. Enne Salminiškas oli kylänevvosto, poštu, kirjasto da laukat. Vie ei muga ammui kyläh käydih autoubusat. Nygöi ei jiännyh nimidä. Tatjana Ivanovna Sorokina on yksi kolmes Salminiškan karjalazes kandueläjäs. Tuatan da muaman kodih, Meloin taloih, häi nygöi kävyy vai kezäkse, muite eläy Petroskoil...

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat