Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Naini kunnon emäntänä ta yhteiskunnallisena aktivistina

Naisien forumissa esiinty Istoki-ryhmän naispuolisie artistoja, tyttöjen lisäkši ryhmäššä on ni šeiččemen poikua. // Kuva: Svetlana Kostina

Naisliikkehellä on pität juuret Karjalan tašavallašša. Karjalan naisien enšimmäini forumi oli pietty Sortavalašša 2000 vuotena paikallisen Nadežda-naisneuvošton alottehešta. Forumin tarkotukšekši oli miärätty naisien yhteiskunnallisien järještöjen voimien yhistämini tašavallan sosiali-talouvellisen kehitykšen hyväkši.

Šiitä lähtien tašavallašša oli pietty eriaiheisie piirien välisie ta tašavallan tašasie naisforumija, mit käsiteltih pereharvojen šäilyttämistä, tervehien elämäntapojen juurtumista, alaikäsien kaččomatta jätettämistä, ekologisie kyšymykšie, kyläalovehien kehittämistä, yhteiskunnan ta vallan yhtehistä toimintua.

Tämänkertasen forumin teemakenttinä oltih “Perehen muajilma”, “Aktiivini šukupolvi”, “Naini ta liikehtoiminta”, “Naisen rooli kantarahvahien kielien ta kulttuurin šäilyttämiseššä”.

Naisen rooli kantarahvahien kielien ta kulttuurin šäilyttämäššä -sektijon ruavon avasi Petroskoin konservatorijan Istoki-folkloriryhmä, kumpani lahjotti omua esityštä Kuujärven lyydiläisillä ämmöillä. Ryhmä kävi keryämäššä lauluperinnehtä Kuujärveššä 2015 vuotena. Kollektiivin johtaja Svetlana Nikolajeva uškou, jotta ne ämmöt, kumpaset laulettih heilä šilloin, ollah vielä tervehet ta poikoit.

Pakinan alukši sektijon moderattori, KT:n kulttuuriministerin šijahini Varvara Lebedeva jatko forumin plenarikokoukšen piäajatušta šiitä, jotta muajilmašša naisie on enemmän, kuin miehie ta Karjalan vallanelimissäki on šama tendenssi. Sektijon tarkotukšena oli tutkie kielen ta kulttuurin alua šukupuolen kannalta ta panna merkillä tämän alan mahtavie naisie.

Kylän naiset johtajan neroja kehittämäššä

Veškelykšen Oma ahjo -kanšalaisjärještön johtaja Irina Pogrebovskaja kerto kyläššä eläjän naisen roolista yhteiskunnallisešša toiminnašša.

Pogrebovskajan mukah, kyläššä naini on kunnon muamona ta kojin emmäntänä. Kyläläini naini šäilytti omua luonnon intuitijuo ta yhteyttä luontoh, mi auttau häntä monešša ruavošša ta antau voimua. Tämän lisäkši, kylän naiset ollah tehokkahie ta miärätietosie yhteiskunnallisešša elämäššäki. Veškelykšen Paikallisien alottehien kannattamisohjelman rajoissa toteutettujen projektien luvušša on enämmän kuntohpano- ta kulttuuriprojektija. Irina Aleksejevna on varma, jotta täššä on naisien kova vaikutuš.

Vepšäläisen Kalajoven kylän johtaja ta Vepšäläisen kulttuurišeuran johtaja Natalja Silakova pakinan alušša kiitti omie neuvuojie ta innottajie, kuulusie vepšäläisie naisie Zinaida Strogalščikovua ta Nina Zaitsevua. Heijän kannatuš ta varmuš autettih Natalja Jevgenjevnua olla väkövänä monešša hommašša.

Kaupunkin naiset kulttuurie šäilyttämäššä

Kanšallisien kulttuurien keškukšen johtajan virkua toimittaja Tatjana Ledn’ova kerto keškukšešša ruatajista naisista ta mainičči enšiksi karjalaisen rahvahan Oma pajo -kuoron johtajua L’ubov’ Nikitinua, vepšäläisen kuoron johtajua L’udmila Melentjevua ta karjalankielisen Čičiliušku-kuklateatterin johtajua Natalja Golubovskajua. Ledn’ova korošti, jotta Kanšallisien kulttuurien keškukšella on naisnäkö, šamoin kuin ni Karjalan käširuatoloilla. Tatjana Ledn’ovan mukah keškukšešša ruatajien naisien anšijona on še, jotta laitoš on piäššyn yleisvenäläisellä tašolla:

KT:n Šuomen kielen keškuš -kanšalaisjärještön johtaja Tatjana Islamajevan esitykšen teemana oli “Kieli on ičentoteuttamisen välinehenä”. Islamajevan mukah, šuomen kieli ei ole vieraš kieli Karjalašša, še on lähikieli, kumpani avuau ta levittäy mahollisukšie tašavallan talouven, tervehyšhoijon, kulttuurin ta turismin alan kehittämiseh.

– Tällä hetkellä aivan rajalla olijašša Sortavalašša ei ole yhtäkänä kouluo, missä opaššettais šuomen kieltä, pahekšiu naini. – Mitein Sortavala rupieu kehittämäh kauppua ta turismie Šuomen kera, još šiinä ei ole kunnon kielen tietäjie?

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat