Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Matka Kalevalan laulujen šeutuvilla

1. Inhan Kalevalan laulumailta -kirjan presentatijošša Juminkeko-šiätijon johtaja Markku Nieminen kerto, mitein šynty ajatuš luatie kirjan venäjännöš // Kuva: Maikki Spitsina, “Oma Mua”

Kevätkuun 14. päivänä Karjalan kanšallisešša musejošša piettih Inhan Kalevalan laulumailta -kirjan presentatijo. 

Uuši kirja on šuomelaisen journalistin ta valokuvuajan Into Konrad Inhan tevokšen venäjännöš. Vuotena 1894 Inha šuoritti matan Kalevala-eepossan laulumailla Lönnrotin jälkijä myöten. Matan tulokšet – 218 kuvua ta 400-šivuni käsikirjutuš –kuulutah “karelianismin” kultafondih. Kirjašša Inha kuvuau vienankarjalaisien perintehellistä elämyä ta rahvahan kulttuurie. Tämä Vienan Karjalan kielikuva, kumpaista piiruštau meilä matkalaini-valokuvuaja, on hyvin arvokaš istorijallini tietolähte.

Viime vuotena Kanšallisešša musejošša toimi Inhan valokuvien näyttely. Šiih kuuluttih kaikista mukavimman kuvat: kyykkäpeli ta karjalaisien ruokien valmistamini, tiet ta kuletušneuvot, juhlat ta arkipäivät šekä männyön kauven ihmiset.

– Tämä on mukava kirja, kumpasešša pitäy lukie ei vain teksti, ka i valokuvat. Näissä valokuvissa milma kiinnoštau kuin etuala, niin ni toini ta kolmaš ala. Mie ajattelen näitä valokuvie jo nellättä kuukautta. Mitä luatija tahto šanuo meilä niijen avulla? Mie olen varma, jotta kirja täyttäy lukijien henkellisie tarpehie, šano kirjan presentatijošša musejon johtaja Mihail Gol’denberg.

Enšimmäistä kertua kirja oli julkaistu Šuomešša 1911 vuotena ta šen jälkeh šitä painettih uuvveštah vielä monta kertua. Viimeni painoš ilmešty 2015 vuotena. Šen valmisti Juminkeko-šiätijö Inhan 150-merkkipäiväkši. Kalevalan laulumailta -kirja pitälti oli šuamatoin venäläisellä lukijalla. Tämä venäjänkielini painoš on Kielen, kirjallisuon ta istorijan instituutin, Juminkeko-šiätijön, Karjalan Šivissyššeuran ta Periodika-kuštantamon yhteistyön tulokšena.

– Tämä tilaisuš on tärkie hetki Šuomen ta Karjalan tašavallan välisissä kulttuurivaiheissa, on varma Juminkeko-šiätijon johtaja Markku Nieminen. – Inha on Šuomen valokuvuamisen klassikko. Šyväintä lämmittäy, kun niän, mitein hyvin karjalaiset otetah vaštah näitä valokuvie.

Ajatuš kirjan kiäntämiseštä šynty vuotena 2015 ta heti tuli šelvä, jotta vain Robert Kolomainen voit tulla šen kiäntäjäkši. Presentatijošša kiäntäjä huomautti, jotta Inhan Kalevalan laulumailta -kirja on yksi harvoista tevokšista hänen ruavošša, kumpani toteuttau hänen ammatillista tarkotušta.

– Inha oikein taitehellisešti, lämpimäšti ta avomielisešti kuvasi kerättyö ainehistuo, korošti Kolomainen. – Täštä kirjašta työ löyvättä luonnon, rahvahan elämän, folklorin kuvuamisie. Ka yksi tärkeimmistä ilmeššykšistä miula oli: mitein hiän šai tuntie “Kalevalan” tovellista luontuo noina vuosina, konša toiset tietomiehet oltih vielä niin loittona täštä ymmärrykšeštä.

Kielen, kirjallisuon ta istorijan instituutin lingvisti Irma Mullonen pakinaššah mainičči, jotta konša luki Robert Kolomaisen kiännöštä, niin iloilin kaikkien tulijien lukijien puolešta, šentäh kun kirjašša on tovellini autenttini Inha šekä mainivo venäjän kieli.

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat