Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Šovan kaiku kuulu Jessoilašša

Pavel Andrejevič Nikitin (93 vuotta) Il’l’a Štel’man pravovunukkah kera Korzašša pietyissa Kuatančat-kappalehen kuvaukšissa.

KRL:n Jessoilan ošašton johtaja ta filmin idejan kekšijä Galina Vasiljeva avasi filmin enši-illan. Naini kerto kuvaušprossesista ta omista tuntehista, mit šynnyttih hänen šytämeh kinon luatimisen aikana.

– Miun vanhemmat ollah šovanlapšet, heilä ei ollun šemmoista elošta, mitä pitäy olla lapšilla, Galina Vasiljeva kerto. – Heijän lapšuš oli nälkäni ta ilotoin. Ka hyö kaikin voimin staraitih antua meilä omua rakkahutta ta šielun lämpyö, mitä ei oltu iče šuanun omilta vanhemmilta. Tämä kirkaš ta voimakaš vanhempien rakkahuš nytki auttau miula aštua elämänvaikeukšista läpi.

Vellen oza -filmi kertou Šuuren Isänmuallisen šovan tapahtumista ta pohjautuu paikallisien eläjien kertomukših. Videjo on kuvattu talvella Korzašša, Jessoilašša ta Nuožjärveššä. Kino on luajittu karjalan kielellä, šen lisäkši šiih on valmissettu venäjänkieliset tekstikiännökšet. Filmin merkittävänä puolena ollah konkrettisien ihmisien muissot, mit annetah šen ajan kokonaini kuva nykysillä kaččojilla, kumpaset tuškinpa voijah kuvitella mi on šota oikieštah.

“Vuuvven 1941 heinäkuun 13. päivänä Jessoilan piällä kirposi pommi. Šärähti mua. Šota tuli kyläh”, näillä šanoilla alkau filmi.

Vanha rahvaš muissellah, jotta konša šuomelaiset tultih kyläh, hyö ečittih paikallista rahvašta. Hyö pissettih heinäsuaproja hankolla, tahottih šuoštuo, jotta niijen šiämeššä ei ole ketänä.

Filmin luatijana on harraššušjoukko, kumpaseh kuuluu Karjalan Rahvahan Liiton Jessoilan ošaston aktivistija, paikallisen Jessoilan kelloset -lapšien teatterin artistoja ta koulun opaštajie. Kuvuajana ta leikkuajana on Jessoilan koulun opaštaja Oles’a Ivanovna Basina.

– Ei šua unohtua šotatapahtumie, pitäy jättyä ne omalla rahvahalla ta omilla lapšilla, muissokši, korošti Galina Vasiljeva. – Voit olla, jotta lapšet kačotah niitä kuvaukšie mukavana kokemukšena ta jopa šeikkailuna, ka hyö kuitenki košetettih kotišeuvun istorijua. Kymmenen ta kahenkymmenen vuuvven piäštä, konša näillä lapšilla šyntyy omie lapšie, hyö toisin šilmin kačotah tätä kokemušta ta hyvällä šanalla muissetah niitä ihmisie, ket piäštin šovan kauhun läpi ta šäilytettih rauha tulijilla šukupolvilla.

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat