Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Mänty lämmittäy, šyöttäy ta huvittau

Oma Mua -lehen toimittajat Riita Kemppainen (vaš.) ta Maikki Spitsina Lönnrotin männyn juurella Kalevalašša. // Kuva: Ol’ga Smotrova

Meččä on aina ollun karjalaisella omana kotina. Äšen jokahiseh puuh oli erityini šuhte. Paiska nyt Karjalan männyštä. Kuulusa venäläini runoilija ta Aunukšen enšimmäini gubernattori Gavrila Deržavin kirjutti näin Karjalan männyštä: “Mänty lämmittäy (karjalaista), mänty šyöttäy, mänty huvittauki.”

Mitein mänty voit lämmittyä karjalaista? Tietyšti, enši vuoroh pakina koškou omua kotie, mitä luajittih välttämättömäšti puušta. Hyvä isäntä tarkkah valičči puita rakentamiseh. Talošša melkein kaikki esinehet oli luajittu puušta: stola, laučat, pol’čat ta aštietki…

Puuta käytettih niise polttoainehenaki. Meččyä hakattih konša puut vielä “muatah” ili loppušykyšyllä ta talvikuukaušina. Lämmönlähtehenä käyttyässä polttopuijen tärkein ominaisuš oli riittävä kuivuš. Puun koštevuš vaikuttau šiih, äijänkö šen šiämyštäššä olijašta energijašta šuahah hyövykši.

Mitein mänty voit šyöttyä? Mitä ruuvvakši kelpuajua voit šuaha täštä puušta? Deržavin antau meilä petäjäleivän valmissušreseptin: “Köyhät lappalaiset (niin runoilija nimitti karjalaisie) šyyvväh leipyä, mi on paissettu olešta tahi petäjän kuorešta. Hyö näytetäh hyvin lihavilta ta riškeiltä, ka tovellisuošša hyö ollah vähävoimasie.”

Petäjäleipyä luajitah šeuruavalla tavalla: “männyštä leikattuo kuorta puhissetah ta kuivatah ilmašša, paissetah kiukuašša, šurvotah, lisätäh jauhoja, hämmennetäh taikinua ta paissetah leipyä.” Leivän maku on vähän karkie eikä petäjäleipä tuo äijän hyötyö ihmisen elimistöllä. Šuoli- ta vaččatauvit oltih šilloin hyvin “šuosittuja” paikallisien eläjien kešen. Liäkkeinä käytettih šamoin mečän antimie. Karjalaiset valmissettih alkoholijuomua kalkanajuurešta, čäijyö pakkulista tahi päivänkakkarašta šekä käytettih mussikan ta tuomen kuivattuja marjoja.

Mitein mänty voit huvittua? Täššä on vihjauš perintehellisen musiikkišoittimen kantelehen rakentamiseh. Deržavin kirjutti: “Eryähät… huvitellah šoittamalla viisikielisellä guslilla.” Karjalašša on olomašša kantelehie, kumpasissa on enemmän kielie. Ei šitä kaikičči kantelehta luajittu männyštä, ka Deržavin kirjutti juuri näin.

Karjalašša männyllä on šuuri arvo. Še on simvolipuu. Tunnetuin mänty šijoutuu Kalevalašša. Tarinan mukah, Elias Lönnrot kirjutti šen juurella runoja karjalaisilta runonlaulajilta.

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat