Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Nuoret kul’aijah, iluo šuahah

Näyttelyn valmistaja, Kiži-musejon asientuntija Zoja Malikova kuččuu bes’s’odoih, kumpasie pietäh näyttelyn tiloissa 5. oraškuuta ta 18. oraškuuta Musejoyö-aktijon rajoissa // Kuva: Natto Varpuni

Nuorušaika on lyhyt ta kirkaš kauši ihmisen elämäššä. Še loppuu, konša ihmini perehtyy. Oman parin löytämini on nuoren ihmisen tärkein tehtävä, šentäh kun perehen šyntymisellä annettih erikoisen šuurta merkityštä. Nuorušajan ominaisukšina ollah leikki, ilo, huolettomuš ta vapauš.
Näyttelyn luatijat ollah Kiži-musejon asientuntijat Zoja Malikova ta Nadežda Smetanina. Hyö molommat ollah ni musejon folkloriryhmän ošanottajat. Näyttely on valmissettu ryhmän 30-vuotisjuhlan rajoissa. Ryhmän ohjelmistošša on ni nuorisoillaččujen ohjelmie.
– Näyttelyn tilat on juattu kahteh ošan, Zoja Malikova kerto, –enšimmäiseššä šalissa näyttelyn kävijät tutuššutah talonpojan perehen elämäh, lapšien kašvattamistapoih ta ritualiloih, kumpaset näytetäh tytön tulomista neiččyökši ta pojan muuttumista prihakši. Näyttelyn toisešta tilašta on luajittu talonpojan pirtti, missä myö rupiemma pitämäh interaktiivisie ohjelmie kisoineh, lauluineh ta piirileikkineh. Meijän ryhmä ušeičči pitäy folkloriohjelmie Petroskoin pruasniekoissa ta Kižin šuarella. Nykyni nuoriso hyvällä mielin liitty kisoih, mih myö kučumma heitä ta mitä kisattih šata vuotta takaperin. Kisojen kautti nuoret šuahah tietyä ta tuntie bes’s’odan merkityštä ta magijua.
Näyttelyn pohjana on Kiži-musejon folkloriryhmän peruštajan Regina Kalašnikovan keryämie etnografisie tietoja, kumpasista näkyy nuorison rooli perintehelliseššä kulttuurissa. Näyttelyššä on niise neiččysien ta prihojen kuvie šekä mallikukloja. Poikamallikuklan kiäššä on kylvövakka, kumpasella on oma merkityš. Konša tuatto näki, jotta poika on jo kašvan šuurekši ta voimakkahakši, hiän anto šillä enšimmäisen miešruavon – pojan piti kylvyä pelto. Poika kylvi šiemenet muah ta še tarkotti, jotta hiän on valmis perehelämäh.
Tyttö tuli neiččyökši hänen fisiologisien prosessijen mukah. Tytön kaššašša ei ollun ruškeita lentoja šini, kuni hänellä ei tullun räččinällisie. Konša räččinälliset alettih, ruškiet lentat palmikoitih kaššah ta tyttö rupesi käymäh bes’s’odoilla. Šilloin kylän pojat ta heijän muamot šuatih tietyä, jotta tyttyö voit kos’s’uo.  
Hiät ta perehen šyntymini oli tärkein tapahtuma nuoren ihmisen elämäššä. Talonpojan pereh šynty nuorien yhtehmänöštä. Perehtymini oli normina joka ihmisellä. Vain perehihmisellä oli oikeuš muah ta oikeuš iänistyä kyläkokoukšilla.
Näyttely toimiu elokuuh šuaten. Työ šamoin voitta liittyö bes’s’odan kisoih. Lähibes’s’odoja pietäh 5. oraškuuta šekä 18. oraškuuta Musejoyön aikana. Tulkua käymäh Kiži-musejoh Kirovin aukivolla.

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat