Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Pitäy opaštuo koko elämä

Avoin yliopisto on Petroskoin valtijonyliopiston ilmani sosialipalvelu tarkotettu kaikilla halukkahilla. Vuuvven ympäri šiinä järješšetäh luventoja ta kurššija istorijašta, kirjallisuošta, taijošta, tietokonehtehnologijoista, kielistä.

Tällä hetkellä on kurššija puu- ta kašvitarhatöistä, muajilman taijon istorijašta, venäläiseštä klassisešta kirjallisuošta, Karjalan ta Petroskoin istorijašta. Lehtorien joukošša on kuin Petroskoin asientuntijie šamoin ni tutkijie muista kaupunkiloista ta maista. 

Mie pahoin tiijän Karjalan istorijua, šentäh kiinitin huomijuo istorijan kuršših. Kävin Martsial’nije vodi -kurortilla omissetušša luvennošša, kumpani piettih 11. šulakuuta. Lehtorina oli istorijan tohtori ta isänmuallisen istorijan laitokšen professori Aleksandr Mihailovič Paškov. 

Šuatu tieto oli aivan uutta ta mielenkiintoista miula. Tänä vuotena pietäh 300-vuostisjuhla Petri Šuuren enšimmäiseštä matašta Marcial’nije vodi -kurortilla.

Huolimatta šiitä, jotta kurortin peruštajana virallisešti pietäh Petri I, tuon paikan peruštamisistorija alko aikasemmin, vuotena 1714. Šiih aikah karjalaini talonpoika Ivan Rebojev ruato Kentjärven rautašulatuštehtahalla. Hiän valitti pahua vointie šyväintauvin takie. Paikallisien talonpoikien neuvon mukah Rebojev rupesi juomah vettä hettieštä ta tunši helpotušta. Šiitä tapahukšešta šai tietyä Aunukšen tehtahien komendantti, šakšalaini Georg Wilhelm de Hennin. Hiän tiesi, jotta Petri I haluou löytyä Venäjältä tervehellisie vesie ta kirjutti tuošta tapahukšešta admirali F’odor Apraksinilla. Myöhemmin, vuotena 1720 Ivan Rebojev kerto Petri Šuurella kummallisešta parennaštah. Šuatuo tietyä šiitä čuari vapautti Ivanin ta hänen jälkeläiset veroista. 

Vuotena 1717 liäkäri Laurentius Blumentrost tutki hettien vettä ta löysi šiitä rautua. Šen takie vejet šuatih marcial’nije-nimi (Mars on rauvan ta šovan jumala). Myöhemmin vesien tervehellini vaikutuš tovissettih ihmisillä pietyissä testaukšissa. 

Kešäkši 1718 niissä paikoissa rakennettih šuuri palatti čuarilla ta hänen joukolla. Myöhemmin rakennettih Apostolin Petrin kirikkö, kumpani on ainut ehiekšie jiänyt šen ajan rakennuš. 

Iče Petri I kävi Martsial’nie vodi -kurortilla nellä kertua ta vietti šielä noin 80 päivyä. 

Enšimmäisen matan jälkeh čuari julkasi käšyn, kumpani kerto Aunukšen vesien hyövyllisistä ominaisuukšista. Šen mukah vejet parannettih činkua, šynkkämieltä, šappie, okšennušta, ripulie, kivi- ta kuataja tautija šekä muita. Čuari korošti, jotta on tosi tärkie piteliytyö liäkärien neuvoja. 

Petri I:n viimesen matan aikana (1724) vesi ei antan čuarilla helpotušta. 28. paikkaiskuuta (8. tuiskukuuta) Petri I kuoli. 

Nykyjäh Marcial’nie vodi -parentolan lähellä on musejo, kumpaseh kuulutah Apostolin Petrin kirikkö, kakši paviljonie, vartijan talo ta luonnonmuistomerkkijä. 

Enši luvennolla, 24. šulakuuta Aleksandr Mihailovič kertou kanšalaisšovašta Aunukšen Karjalašša. Lisätietuo voit šuaha avoimen yliopiston ryhmäštä (vk.com/proseca), Petroskoin valtijonyliopiston šivuilta šekä telefonissa 8 (814-2) 71-10-55.

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat