Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Tuoppajärven uallot karjalaisen kulttuurin puhtahuon simvolina

Aalto (ualto) -nimen kuorolla oli annettu Karjalan šuurimpie järvijä olijan Tuoppajärven kunnivokši, kumpasen rannoilla šeisou vanha karjalaini Kiestinkin kylä.

Omaperäni luova kollektiivi elävyttäy ta šäilyttäy vienankarjalaisien aituo kanšallista kulttuurie. Kuorolla on pitkä istorija, še oli peruššettu 1947 vuotena. Kuoron enšimmäisenä johtajana oli Osmo Kemov, kumpani šamalla aikua oli šäještäjänä ta šoitti mandolinalla. Šiih aikah kuoroh kuulu nelläkymmentä henkie. Jälešti Aalto-kuoron johtajina oltih Valentina Kopil’tsova, Larisa Sem’onova, Vera Ivanova.

Nykyjäh kollektiivilla ei ole taitehellista johtajua, ka Kiestinkin karjalaisien kulttuurišeuran aktivistit keräyvytäh harjotukših paikalliseh kulttuuritaloh ta esiinnytäh konserttiloissa. Nykysen kuoron kärkijoukkoh kuuluu 12 ihmistä. Laulajat esitetäh lauluja karjalan, šuomen ta venäjän kielellä, kuin rahvahan šamoin ni omie lauluja. Kuoron ošallistuja ta Kiestinkin eläjä L’udmila Sem’onova kirjuttau lauluja karjalan kielellä. Kulttuuritalon ruataja Olga Mašuk hoitau musiikkišäješšyštä tietokonehen kautti, šentäh kun tällä hetkellä kuorolla ei ole omua šäještäjyä.

Ennein kollektiivi ušeičči kävi konserttimatoilla. Še esiinty karjalaisilla konserttilavoilla Petroskoissa, Kemissä, Segežašša, ošallistu kulttuuritapahtumih Murmanskin ta Leningradin alovehella, šekä Šuomen Oulušša ta Kuusamošša. Nykyjäh kuoro tavallah esiintyy Louhen piirin kyläpruasniekoissa. 

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat