Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

“Kalevalua” pidäy eččie mečäs

Kaigu jägälän al -ozuttelun piälimäine on Vladimir Lukkozen luajittu kompozitsii “Karjalan hävinnyöt kylät”. 6+ // Kuva: Elina Potapova, “Oma Mua”.

Vladimir Lukkonen on Karjalan kuulužu taidoilii, häi kuuluu Ven’an taidoilijon liiton Karjalan ozastoh. Taidoilii alalleh yhtyy eri ozutteluloih Karjalas, Ven’al dai ulgomual. Vladimir on čomendannuh enämbi seiččiekymmendy kniigua. Enimät ollah karjalan, vepsän libo suomen kielel. Äijy vuottu taidoilii ruadoi Kipinä-žurnualas lapsih niškoi. Jälgiaigua mies ei luaji čomazii kniigoih niškoi, häi syvendyi filosoufieh da Kalevala-eepossah.

– Olen karjalastu roduu da jo nuorete minuu kiinnostutti “Kalevalan” tiemu. Jo viizi vuottu elän vahnas suomelazes huutoras Hautavaaran lähäl. Luonnon helmas eläjes minä ellendin, ku “Kalevalua” pidäy “eččie” mečäs, juuri meččy rodih eeposan hengilöin pohjakse, sanou omii mielii Vladimir Lukkonen.

Omii mielii Vienan Karjalah nähte taidoilii ozutti Karjalan lähtietyt kylät -kompozitsies, kudai oli luajittu Vienan Karjalan hävitettylöin kylien luvettelon mugah.

– Ei ammui minule lykysti puuttuo tuatan roindukyläh Kalevalan piiris. Endizes kyläs jiädih vaiku kivet, heiny da tuuli. Silloigi rodih ozuttelun nimi – Kaigu jägälän al. Minule ozuttihes, ku puulois da ualdolois kuuluu minun ezi-ižien iäni, saneli Vladimir Lukkonen.

Tatjana Vihrova on nuori taidoilii, Vladimir Lukkozen tytär. Naine on rodivunnuh Karjalah, loppi Petroskoin pedagougizen opiston fortepianon kluasan. Vuvves 2002 algajen naine eläy da ruadau Piiteris. Sie Tatjana loppi Ylimäzen rahvahan neroloin školan luakkumualavuon kursat...

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat