Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

KŠŠ:n gradukilpailun tulokšet ilmotettu

Kalevalaini, Petroskoin valtijonyliopiston Itämerenšuomelaisien kielien laitokšen piäštökäš Kristina Gritsenko piäsi toisella šijalla Karjalan Šivissyššeuran gradukilpailušša. 

Vuotena 2016 oman 110-vuotisjuhlan puittehissa Karjalan Šivissyššeura oli ilmottan tutkielmien ta diplomitöijen kilpailu, kumpasien teemoina ollah Vienan, Aunukšen ta Raja-Karjala, kieli, kulttuuri, istorija, yhteiskunta, politiikka, luonto, talouš, alovehen elämä ta toiminta.

Kilpailun voittajakši valittih Antti Makkosen, Jyväškylän yliopiston kulttuuriympäristön tutkimukšen maisteriohjelmašša valmissetun pro gradu -tutkielman “Karjalan kuvie, šiirtokarjalaisien jälkeläisien tulkintoja 2010-luvun Karjala-kuvaštošta”. Tutkimukšešša tutkija on kyšellyn šiirtokarjalaisien  jälkeläisiltä, mitä hyö nähäh Venäjän Karjalašta otetuissa valokuvissa ta mimmosie tuntehie nämä kuvat šynnytetäh. Tutkimukšešša kačellah kyšymykšie šiitä, mi on Karjala ta ket ollah karjalaiset. Še antau šamoin hyvän kaččahukšen valokuvien käytöštä tutkimušainehistona.

Toisella šijalla piäsi kalevalaini Kristina Gritsenko. Hiän lähetti kilpailuh diplomityöh.

– Täštä kilpailušta miula kerto Jevgeni Valentinovič Karakin. Kilpailun šiäntöjen mukah tutkimuštyön piti olla kirjutettu vuotena 2016 tahi myöhemmin ta šiinä piti käsitellä karjalaisih liittyvie teemoja. Miun diplomityö šopi kilpailuehtoloih, šen teemana on “Kyly karjalaisešša elämäššä“. Lähetin työn kilpailuh ta tänä vuotena miula šanottih, jotta piäsin toisella šijalla. Še tuli aivan yllätykšenä miula ta olen hyvällä mielin, kerto palkinnon šuaja Kristina Gritsenko.

Kylyn teema on ajankohtani, šentäh kun kylyllä Karjalašša on ollun aina šuuri ta tärkie merkityš ta on vaikie kuvitella karjalaisien elämyä ilman kylyö. Kylyh liittyy äijän uškomukšie ta tapoja. Ruavoššah Kristina keräsi kaikki kylyh liittyjät tiijot yhteh šekä šelvitteli mitein nykyjäh karjalaini käyttäy kylyö elämäššäh: piteliytyykö šiäntöjä ta kieltoja kylyššä ollešša, käytkö kylyššä parentamašša tautijah vain käyttäkö šitä nykyjäh vain pešeytymistä varoin. Šamoin hiän tiijušteli mitein kyly-šanaštuo käytetäh pakinašša ta tutki šanojen alkuperyä.

Palkinto oli myönnetty Kristinalla tänä kevyänä Kalevalašša, Uhut-šeuran vuosikokoukšešša. Myöntämäh šitä tuli Karjalan Šivissyššeuran johtokunnan jäšen Kari Kontu.

Kilpailun voittajat:

– Antti Makkonen, Karjalan kuvia, siirtokarjalaisten jälkeläisten tulkintoja 2010-luvun Karjala-kuvastosta, Jyväskylän yliopisto.

– Kristina Gritsenko, Kyly karjalaisien elämäššä, Petroskoin valtijonyliopisto, Itämerenšuomelaisen filologijan laitoš.

– Jonna Keinänen, Paraske Ahava, Naisen paikka vienankarjalaisessa perheessä ja yhteisössä 1896–1917, Itä-Suomen yliopisto.

– Jukka Mettovaara, Jälkitavujen vokaalienvälisen h:n variaatio karjalan kielen vienalaismurteissa, Oulun yliopisto.

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat