Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Täl kohtua oldih voinan dorogat

Mihail F'odorovič Ahtijev oman poijan, tyttären da da vunukanke. // Kuva: Ol'ga Bogdanova

Voitonpäiviä vaste mašinat, kuduat suatettih kodoilah studentoi, omahizii, duaččuniekkoi, ajettih flaguloil čomendettuu dorogua myöte, ymbäri nävyttih puhtahakse kabrastetut pihat. Alavozen škola tavan mugah pidi subotniekat da školan opastujien jytyi kylän laukoin da toizien laitoksien ruadajat sežo ruvettih kabrastamah omii paikkoi.

Voitonpäivy on Alavozen kylän parahii pruazniekkoi. Ihan täs, nygözen vuolažan Anusjoven randua myö kulgijan dorogan sijas oldih Anuksen da Karjalan vällälepiäständymatkat Sviri-Luadogan bojuoperatsien aigah. Ihan täs vihaniekat perustettih vangiluagerit, sillostu nälgiä, juotatustu, atkaloičendua vie nygöigi kyynälsilmis mustellah alaigäzet vangit. Tänäpäi hyö tagavoruadajienke ollah piälimäzet pruazniekas – kahtel lauččazel sijoitunnuot, enimytteh naizet, kudualoil puutui kestiä jygiet vuvvet da ozat.

Voinuveteruanat

Heidy terväh ei jiä nikedä. Meijän ainavo voinuveteruanu Boris Vasiljevič Kornišov, kudai jo jälles kylän vällälepiäständiä astui seiččievuodizen voinumatkan, ken jälgivuozinnu vältämätä tervehti omamualazii, tänäpäi ei voinnuh yhtyö pruazniekkah voimattomuttu. Toivotammo hänele tervehytty da pitkiä igiä.

Ihastuksekse, löydyi gostien keskes Tuuloksen hierun eläi – Mihail Ahtijev. Tuuksen hieruh rodivunnuh Mihail F’odorovič puutui voinale kuuzitostuvuodizennu brihannu. Konzu händy käskiettih mikrofonalluo, enzimäine sana oli: “Terveh!” Sit ven’an kielel häi hyvitteli ristittyzii Voitonpäivänke da ylbeillen ližäi, ku hänen nelli poigua nygöi ollah armies sluužbas vahniminnu ofitsieroinnu...

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat