Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Yhteistyötä Kalevalan hyväkši

Uhtua-šeuran, Uhut-šeuran šekä Kalevalan ošakunnan jäšenet piettih yhtehini tapuamini Petroskoissa. Kevyällä valittu uuši Uhtua-šeuran johtaja Reijo Sihvonen tutuštu matalla Petroskoissa toimijan Kalevalan ošakunnan jäšenih. Tapuamisešša mietittih tärkeimpie ruatoja ta projektija, mit ollah nyt mänöššä ta mit vois toteuttua tulevaisuošša. Reijo Sihvosen šanojen mukah vuotena 1991 peruššettu Uhtua-šeura jatkau toimintuah šamalla linjalla. Šeura pyrkiy kaikin tavoin eistämäh Uhtuon šeuvun väještön henkistä, yhteiskunnallista ta talouvellista hyvinvointie, šekä tukemah vienalaista kulttuurie ta perintehie.

 

Karjalaisie lauluja CD-levyllä

Tämän päivän tärkeimpie ruatoja on Kalevalan kanšanlaulun yhtyvehen CD-levyn valmistamini. Uhtua-Seura on järještän tämän työn yheššä Arto Rinteen kera. Noin puolet projektin toteuttamiseh tarkotettuo rahotušta on šuatu Karjalan Šivissyššeuralta. Levyö luajitah Petroskoissa BlombergStudiošša. Levyllä on 12 kanšanlauluyhtyvehen esittämyä lauluo, mit on šäveltän kuoronjohtaja Valentina Saburova. Iänityštyöt on jo šuatu loppuh. Nyt on vuorošša levyn kuoren ta laulutekstivihkosen šuunnittelu. Levy ilmeštyy painokšella 1000 kappalehta. Šen esityš pietäh 8. kešäkuuta, Kalevalašša Uhtuon karjalaisien pruasniekašša.   

– Uhtua-Seura ei olis šuattan hoitamah tätä ilmain hyvie kontaktija Petroskoissa ta Kalevalašša, Reijo Sihvonen korošti. Šamoin šeuran johtaja huomautti, jotta vaštuavat levyt kannattau jatkošša luatie muillaki Kalevalan piirin kuoroilla.

Enši-apukurššija vienalaisilla

Perintehen mukah kerran vuuvvešša Uhtua-šeura järještäy Enši-apukurššija vienalaisilla. Tänä vuotena kurššit piettih Kuhmošša 27. šulakuuta. Niih yhty 11 henkie Kalevalašta. Kouluttajien Päivi Pohjolan ta Juha Tarvon joholla kurššien ošallistujat šuatih hätäenši-avun peruštietoja. Kurššilla opaššettih kuin teorettisie tietoja šamoin oli äijän harjottelomista. Lopukši jokahisen piti vielä šuorittua tentti. Kurššin kaikki ošallistujat pärjättih tehtävissä hyvin ta šuatih SPR:n kortit.

– Nämä kurššit ollah antosat ta kiinnoššetah ihmisie. Olemma järještän niitä vuosittain ta varmašti järješšämmä jatkoššaki, Reijo Sihvonen mainičči.

Šuojelukohtehet tarvitah remonttie

Tulevaisuon projektiloista Sihvonen pitäy tärkienä ruatona Kalevalan šuojelukohtehien kartottamista ta kunnoštamista. Kulttuuriperinnön puolelta arvokkahat Kalevalan rakennukšet, Jamasen aitta ta Siivikon talo tarvitah korjaušta.

– Niissä on katto jo pahašša kunnošša ta räyštähät vuotau. Muutaki korjattavua löytyy. Omistajilla ei ole varua kunnoštua omie taloja, Reijo Sihvonen šelitti.

Sihvonen toivou, jotta näijen šuojelukohtehien kunnoštamiseh vois hakie rahotušta EU-ohjelmista. Tarkotukšena on šuaha kunnoštamistyöh pätövie, ammattilaisie restauroiččijie, kumpaset kunnoššettais näitä kohtehie perintehellisien tapojen mukah, muuttamatta niijen alkuperäistä ulkonäkyö.

Sihvosen mieleštä šen lisäkši olis hyvä luatie Kalevalan vanhojen rakennukšien valokuva-alpumi

Muita meininkijä ta projektija

Uhtua-seuralla on vielä muitaki meininkijä tulevaisuoh, varšinki on mietitty kanšallispukujen ompelukurššien järještämistä ta tukemista Kalevalašša. Tämä koulutuš vois antua paikalliseläjillä lisyä työllistymis- ta toimehtulomahollisukšie.

Käsiteltävänä oli šamoin kyšymyš Šuomelais-ugrilaisen muajilman kulttuurikylä -kilpailuh ošallistumisešta. Esimerkiksi Kalevala tahi Jyškyjärven kylä vois yrittyä hakie šitä arvuo kilpailušša.

Šuomelais-ugrilaisien kanšojen konsultatiivisen komitietan johtaja Tatjana Klejerova kuitenki epyäli, jotta lähitulovaisušša olis mahollista šuaha uuvveštah šuomelais-ugrilaini lintu Karjalah, šentäh kun 2017 vuotena Vuokkiniemen kylä oli voittan šiinä kilpailušša.

– Kilpailu on tarkotettu kaikilla šuomelais-ugrilaisilla alovehilla ta niitähän on monta. Projektin tarkotukšena on tukie eri šuomelais-ugrilaisie kanšoja ta kulttuurija. Šuomelais-ugrilaisen kulttuurikylän simvoli vuosittain šiirtyy yheltä alovehelta toisella ta mie epyälen, jotta noin lyhyöššä ajašša vois toisen kerran šuaha šen Karjalah.

Siivikon talo ta Jamasen aitta

Šiivikon talo ta Jamasen aitta kuulutah Kalevalan šuojelukohtehih. Jamasen aitta on ainuo Uhtuon rakennuš, kumpaseh Lönnrotin nimen vois ihan varmašti liittyä. Kuuvvennella runonkeruumatallah (1835) Elias Lönnrot laulatti aitan omistajua Varahvontta Jamasta ta šeiččemennen matan aikana (1836) hiän eli Jamasen luona kolme netälie yheššä matkatovarissah J. F. Cajanin kera. Viime šotien jälkeh aitta oli muutettu korttieriksi. Niina Vatanen oli pelaštan tuon arvokkahan rakennukšen jälkipolviloilla, hiän kieltäyty muuttamašta šiitä, šilloin kun viranomaiset tahottih še purkua.

Kalevalan (Uhtuon) istorijallisešša Lamminpohjan ošašša šeisoja Siivikon talo on kylän vanhin rakennuš. Talo on noin 300 vuotta vanha. Šitä kučutah šamoin Malisen talokši.

Molommat rakennukšet ollah ošana Ontrei Malisen kantele -turistireittie.

Reijo Sihvonen

Reijo Sihvonen valittih Uhtua-šeuran uuvvekši johtajakši šeuran kokoukšešša 30. kevätkuuta 2019. Uhtua-šeuran entini johtaja Kari Kemppinen oli ilmottan viraštah luopumisešta 2018 vuuvven lopušša. Reijo Sihvonen eläy Šuomen Espoošša. Yli 35 vuotta mieš on ruatan vakuutušalalla ta viime vuotena šiirty eläkkehellä. Reijo Šihvosen juuret tuaton kautti on löyvytty Vienan Jyškyjärveššä. Hiän on viime aikoina šeikkaperäsešti tutkin omie vienalaisie juurija ta löysi kantatuattojah 1600-luvulta šuahen. Karjalan Šivissyššeuran jäšenien joukošša Sihvonen on ollun jo noin kakšikymmentä vuotta ta nellä vuotta on kuulun Uhtua-šeurah.

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat