Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Elaigu muutui yhtes päiväs

L’udmila Vladimirova omas kois. Joudaval aijal naine kirjuttau kerdomustu oman ičen da omahizien ozas. // Kuva: Elina Potapova, “Oma Mua”.

Karjalazeh Zankilan kyläh rodivunnuh L’udmila Vladimirova eläy pitkiä, iluo da igävytty täytty elaigua. Nygöi naine eläy Petroskois, hänel on täydynyh 81 vuottu. Ei ammui L’udmila Aleksandrovna rubei kirjuttamah oman perehen histouriedu.

L’udmila Vladimirova rodivui Priäžän piirin Zankilan kyläh vuvvennu 1938. Aleksandr da Aleksandra Fominoin perehes oli kaksi lastu – L’udmila da nelli vuottu vahnembi Lida. Umbikarjalazeh pereheh rodivunnuh L’udmila lapsusaijas maltoi karjalakse. Nygyaigassah naine puaksuh zavodiu pajuo omal kielel – mustelou omua lapsusaigua da nuoruttu.

L’udmilan perehen oza kui monil toizil sil aigua oli ylen jygei. Tytöle täydyi kaksi kuudu, konzu hänen tuattah pandih tyrmäh.

– Meijän perehes repressiiruittih viizi hengie, järilleh tuli vaiku tuatan sizär Agafja. Vangičukeh nähte t’outa nimidä ei kerdonuh, varai. Kunne pandih muah tuatto – en tiijä, kerdoi L’udmila Vladimirova.

L’udmilan died’oin Vasilii nevvoi neveskäle kyzyö abuu sovhouzas, kus ruadoi tyrmäh pandu poigu. Ga sovhouzas kieldävyttih avvuttamas. Sidä Vasilii ei kestänyh da ambui iččiedäh.

Pienien lapsienke jiännyh naine sežo piätti katkata igälangu – lämmitti päčin da salbai truvan. Ozakse tiijustamah nastu tuli ukon sevoitar. L’udmilan da Lidan muamo alevui da uskaldi eliä ielleh lapsih niškoi. “Rahvahan vihaniekan” akannu oli jygei eliä, oli jygei suaja ruado...

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat