Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Vienanmereltä Čukotkah šuaten

Leonid Kruglovin (kuvašša) kuvaušmatka kešti nellä vuotta

Matka kulki pohjoispaikoissa Vienanmereltä Čukotkan niemimualla šuaten.

Pohjoismatkuštamisešša Sem’on Dežn’ov oli ollun 15 vuotta. 10 000 kilometrie hiän ajo koira- ta porovaljakoissa, Laptevien meren hiän ylitti perintehisellä pomorilaisella purjehvenehellä. Leonid Kruglovin kuvaušmatka kešti nellä vuotta. Mieš niise yritti käyttyä šamoja kuletuškeinoja, kuin ni tunnettu matkuštaja, vain mertä myöten hiän matkušti jo nykyaikaisella purjehvenehellä.

– Miula haluttais yhistyä kaikki meijän matkajutut yhteh šuureh kertomukšeh. Šynty ideja matkuštua Dežn’ovin matkua myöten, kuvata filmi ta näyttyä melkein koko Arktiikka. Halusima kuvata miellyttävän filmin, täyven kaunehie kuvaukšie ta mukavie tapahtumie, jotta šen kačottais nuoretki – ohjuaja kirjutti omalla nettišivulla.

Leonid kirjuttau, jotta filmin ideja ei ole vaikie, še on kertomuš matkuštajašta, mitä hiän oli koken matan aikana, ketä oli tavannun, mitä oli nähnyn šilloin 1600-luvulla. Ohjuaja kertou, jotta nytki pohjoiskanšat eletäh šamojen perintehellisien tapojen mukah, rakennetah väliaikasie elinpaikkoja, hoijetah poroja, ommellah vuatteita nahkoista. Šama on pohjoni luonto, še tarkistau ihmisen keštävyttä ta voimie. Vain šilloin rahvaš ei tiijetty, jotta pohjoismua on pohatta muaöljyštä ta kaašušta, šilloin kaikista kallehimpana oltih eläimien turkikset, niitä šanottih pehmieksi kullakši. Elukkoja ei riittän kaikilla, niijen eččimäššä rahvaš šiirty etehpäin itäh ta šillä tavoin tutuššuttih uuših paikkoih.

Filmin kuvauštyöt alettih Karjalašša, Vienanmerellä. Kuvaukšien männeššä Leonid šai šuurta tukie Venäjän muantietošeuralta. Vuotena 2016 Karjalašša starttasi matka, kumpaseh ošallissuttih Karjalan matkuštaja Viktor Simonov ta Venäjän matkuštaja ta pappi F’odor Kon’uhov. Koiravaljakoissa hyö matkuššettih Onegajärven jiätä myöten, Votlajärven kanšallista puisttuo ta Arkangelin alovehta noin 800 kilometrie.
Filmin kuvaukšet jatuttih Taimirin niemimualla, Jamalo-Nenetskin piirissä, Kamčatkalla, Venyähen kaunehimmissa pohjoispaikoissa, kumpasista Dežn’ov tiijušti enšimmäisenä.

– Sem’on Dežn’ov oli rohkie, hiän šuoritti matan tuntemattomie paikkoja myöten ta piäsi Jevrazijan koilisimmalla paikalla. Šatojen vuosien piäštä tämä niemi oli šuanun Dežn’ovin nimen ta iče matkuštaja tuli tunnetukši, šamoin kuin Kolumb tahi Magellan – kerrotah filmissä.

Filmie ei vielä näytetä kaikissa elokuvateatteriloissa, vain še jo ošallistu erilaisih filmien kilpailuih ta festivaaliloih. Viime vuuvven talvikuušša še tuli parahakši dokumenttifilmiksi Arctic Open -nimiseššä festivaalissa, kumpani piettih Arkankelissa. Petroskoin eläjillä on mahollisuš kaččuo šitä Premjer- elokuvateatterissa. Liput voit šuaha makšutta teatterin kassašta. Filmin luatijat ta šen enšimmäiset kaččojat koroššetah, jotta Jiämeren ta pohjoismerien kuvaukšie on hyvä kaččuo šuurešta kuvaruutušta.

Tekstissä käytettyjä Leonid Kruglovin lainaukšie ta valokuvie on otettu hänen

nettišivulta www.dww.ru/ šekä vk.com sosiaaliverkon šivulta

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat