Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Vaštavukšien paikka

Kakšikerrokšini talo Perttusen kavulla 14 Vuokkiniemeššä on tuttu kaikilla kyläläisillä ta vierahillaki. Kylän keškuštašša šeisoja ta ihmisie yhistäjä järještö, Vuokkiniemen kylätalo, on ruatan kylän hyväkši jo kymmenen vuotta. Vuotispäivänä šielä oli järješšetty pruasniekka. Kerhojen jäšenet ta johtajat, järještön ruatajat, kylän vierahat tultih onnittelomah kylätaluo ta toini toista.

Kymmenen vuotta takaperin tyhjä rakennuš rupesi elämäh uutta elämyä. Talo oli rakennettu 1934 vuotena ta alušta šiinä oli korttierija. Ne oli tarkotettu nuorilla ruatajilla, mit tullah muuvvalta ruatamah sovhosih. Ka šemmosie eläjie ei löytyn, šentäh šaman vuuvven šykyšyllä tänne tultih opaštumah lapšet, eryähissä huonehissa järješšettih luokat, toisissa – opaštajien elintilat. Talo oli šuuri, vain kylmä, lapšilla oli vilu opaštuo. Vuokkiniemen kyläššä oli piätetty Šuomen puolen kera rakentua uuši koulu yhtehisen projektin puittehissa. Še avattih vuotena 1989, a koulun entini rakennuš jäi šeisomah tyhjänä. 

Nyt on vaikie kuvitella mitä täššä voisi olla paičči kylätaluo. Puutaulukko ”Kylätalo” ilmešty oven yllä heti korjaukšen jälkeh. Avattuh kylätaloh heti ruvettih keräytymäh laulajat Kataja-ryhmäštä. Tänä vuotena ryhmä täyttäy 15 vuotta. 

– Myö lauloma, konša oli klubi, lauloma, konša klubi purettih, nytki laulamma joka paikašša. Meilä oli tanšširyhmä koulušša, ta kun tämä talo avattih, lapšet käytih tänneki tanššimah. Täššä kylätalošša heti oli järješšetty työpirtit, šielä ollah kaikki työkonehet, voit höylätä, šahata ta ruatua mitä vain tarvinnou. Nyt meilä on kankašpuitaki. Meijän tytöt opaššuttih mattojen kutomista. Talon šalissa heti rupesima pitämäh kokoukšie, näyttelyjä, harjotukšie, Kataja-ryhmän laulaja Marija Filippova muistelou kylätalon toiminnan alkuo.

Kylätalošta voit löytyä ičellä miellyttävä harraššuš, tiälä voit tutuštuo kylän istorijah tahi šyventyä omie tietoja karjalaisista, heijän elämäntavoista, kulttuurista. Konša kylätalo oli avattu šieltä löyty tilua musejuo varoinki. Äijyä myöhemmin, vašta vuosina 2014–2016 musejovehkehet pantih järješšykšeh:

– Konša täššä oli koulu, oli šemmoni luokka, missä oli musejon esinehie, niitä oli pari šatua varmašti. Šiitä musejo muutti uuteh kouluh. Oikein äijän ihmisie tuotih vanhoja vehkehie musejoh, nytki tuuvvah. Meilä 2014–2016 vuosina oli projekti, šen aikana musejo kunnoššettih. Nyt še tuntuu mukavalta, jotta miehien puoli ta naisien puoli ollah erikseh, niijen vaštapiätä nurkašša on niin kuin olohuone ta kaikki on ašetettu teemojen mukah, kerto Maria Filippova.

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat