Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Ihmiset – yhteh, roška – erikšeh!

Green Apple (Vihrie Omena) -nimini nuorison ekofestivali piettih 8. kešäkuuta Dvor-taitotilašša. Tapahtuman alkuhpanijana on lapšuš- ta nuoruškeškukšen opaštaja ta ekoaktivisti Darja Jegorova.

– Piemmä šemmoista festivalie enšimmäistä kertua. Myö halusima näyttyä, jotta ekologini elämäntapa ei ole vaikieta, Darja šanou.

Festivali oli tosi monipuolini. Šiinä oli kolme työtilua: ekojarmankka, muasteri-opit ta luvennot. Lisäkši festivalissa oli mahollisuš antua jätepaperie, muovie, al’umiinipurkkija ta erilaisie tarpehettomie tavaroja.

Luventojen kävijät varmašti šuatih äijän uušie tietoja. Anna Sobolevan esityš oli mieleštäni kirkaš ta elämäniloni. Anna opaštau venäjyä ulkomualaisilla Petroskoin valtijonyliopistošša.

– Mie en ole ekobloggeri eikä ekovalmistaja. Olen innokaš luontuo rakaštaja ihmini. Miušta ekologini elämäntapa ei ole vaikie.

Anna alotti pakinah šiitä, jotta nykyjäh roškaproplema on tosi katastrofini. Pereh, kumpasešša on kolme henkie, tuottau tonnin roškua vuuvvešša. Yhen roškašuaren koko voit olla nellä kertua Karjalan pinta-alua enämpi. Erikoisen vuarallista on muovi, kumpani rappeutuu noin 500 vuotta.

– Još Iivana Julma olis aikoinah lykännyn muovipuššin, niin še ei olis vielä tähä päiväh šuaten rappeutun, Anna huomautti.

Annalta mie enši kertua šain tietuo “muajilman ekologisen laihinan päiväštä”. Šinä päivänä ihmisen vuuvvešša käyttamien luonnonvarojen miärä ylittäy šitä miäryä, mitä Mua voit uuvvistua. Šen päivän jälkeh myö otamma varoja planetalta velkah. Enši kertua ekologisen laihinan päivä tuli 29. Talvikuuta 1970, vuotena 2000 – 4. šajekuuta, 2014 – 19. elokuuta, 2018 – 1. elokuuta. Joka vuosi še päivä tulou aikasemmin. Ka Anna on optimisti, vet jokahini voit ruatua mitänih. Iče Anna ei enyä käytä muovipuššija eikä agressiivisie pešuainehie. Neičyt välttäy impulsivisie oššokšie, pitäy parempana kävelyö tahi pyöräilyö ta tarvitešša käyttäy trollikkua. Anna kyšy kuuntelijilta, mitä hyö ruatah luontuo varten. Kuulu šemmosie vaštaukšie: “lajittelen roškua”, “šiäššän vettä”, “en käytä čäijypakettija”. Mieki kerroin pieneštä kokemukšešta. Mie vien muovie ta pahvie erikoisluatikkoih. Šaima Annalta lahjakši ekopuššija.

Sbor-mobil-projektin aktivisti Nadežda Tretjakova kerto mintäh projekti on ainutluatuni.

– Meijän projekti on merkittävä šiitä, jotta Sbor-mobilin toiminta tuou tuloja, kumpaset lähetetäh Petroskoin eläimien turvakotih. Vuotena 2018 keräsimä 65 tonnie jätettä ta lähettimä 100 tuhatta rupl’ua turvakotih.

Lisäkši, Sbor-mobil on Petroskoin ainut järještö, kumpani ottau lasišäilytyšašteita.

Anastasija Bauer kerto kahešta projektista – lukijilla tutušta Kompost-mobilista ta My cup, please (Miun kuppini, ole hyvä) -kampanjašta. Muissutan, jotta pimiekuušta šulakuuh Kompost-mobil ajau Petroskoita myöten ta ottau biojätteitä eläjiltä. Nyt projekti on lomalla, ka halukkahat voijah viijä biojätteitä Petroskoin enšimmäiseh eläimien turvakotih, kumpasešša on kompostiluatikko.

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat