Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Istuuvu kalošših ta šua iluo

Kenkät, stupnit, šuappahat -näyttely on avattu KT:n Kanšallisešša musejošša. Näyttelyššä on esillä jalaččien kokoelma. Musejošša ruvettih keryämäh šitä heti musejon peruštamisen jälkeh. Uuši näyttely on avattu turistikauven kynnykšellä. Kanšallisen musejon ruatajat ušotah, jotta kaupunkin vierahat tullah kaččomah šitä hyvällä mielellä.

– Myö enši kertua luatima näyttelyn, mi on omissettu ihmiskunnan mahtavimmalla kekšinnöllä – jalaččiloilla. Musejonratajana voin tovistua, jotta kenkien šäilyttämini on ylen vaikie, Kanšallisen musejon johtaja Mihail Gol’denberg šano näyttelyn avajaisissa.

Kaikin näyttelyn avajaisih keräytynyöt oltih šamua mieltä šiitä, jotta kunnon kenkät šäilytetäh tervehyttä ta ei pie olla skuuppana kenkien oštamisešša. Ka ei niken voinun vaššata Mihail Gol’denbergin kyšymykšeh, konša oli kekšitty vašen kenkä ta oikie kenkä. Šatoja vuosie ihmiset luajittih šamonmuotosie kenkie molommalla jalalla.

– Myö harraššamma istorijallista rekonstrutijuo šekä keškiaijan pukujen luatimista, Skål-klubin aktivisti Jekaterina Jevsejeva kerto. – Myö jouvumma eččimäh pukujen, korujen ta kenkien mallija. Miun jalaččimet ollah poršen’-malliset kenkät. Ne on luajittu Korela (nykyni Priozersk) kaupunkissa löyvettyjen arheologisien löytöjen mukah. Keškiaikoina šillä alovehella elettih karjalaiset, niin jotta tämäntyyppiset kenkät paššatah hyvin miun karjalaispukuh. Näissä pukuloissa ta kenkissä myö elämmä, vietämmä niissä äijän aikua ta niijen pitäy olla šopivat nykyaikasella ihmisellä. Nykyaikaset muasterit ommellah vašemie ta oikeita kenkie ottaen huomijoh ihmisen anatomisie erikoisukšie.

Näyttelyššä on esillä eri materialista luajittuja kenkie musejon kokoelmašta, esinehie Petrovski palatsin opaššuš- ta luomiskeškukšen Lapšien kotišeutumusejošta ta jalaččija yksityiskokoelmista. Näyttelyn avajaissa Karjalan Musiikki- ta draamateatterin balettitanššija Natalja Gal’tsina kerto omien puanti-kenkien istorijašta. Nämä kenkät, kumpasissa hiän tanšši Joučenlampi-baletissa, šuau niise nähä näyttelyššä.

– Jalaččien nimi pohjautuu ranškalaiseh pointe-šanah, mi tarkottau varpahien näppijä, balettitanššija Natalja Gal’tsina kerto. – Näissä puantiloissa, mit ollah näyttelyššä, mie tanššin muutoman spektaklin. Tavallisešti puantit keššetäh pari-kolme näytelmyä, ei enyä. Moskovan Šuurešša teatterissa joka balettitanššijalla on valmissettu omien jalaččien kuva. Tämän kuvan mukah heilä ommellah puantija. Niitä ommellah yhellä jalalla. Konša tanššija rupieu tanššimah niissä puantiloissa, ne muutetah omua muotuo ta tullah vašemekši ta oikiekši jalačiksi.

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat