Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Veškelyksen sävelmät

Veškelyksen fol’klourujoukon 40-vuozipäiväle omistetus pruazniekas. // Kuva: Natalja Vasenina

Nellikymmen vuottu. Ongo se äijy vai vähä? Gu kaččuo ristikanzan elaijan puoles, se on ylen äijy. Se on pitky taival, kuduan aigua ristikanzu äijy midä ruadau, äijy midä kaimuau. Gu kaččuo sih aijan puoles, se on vaiku silmänlipahtus, kudai on kirkas da lyhyt, buite läimähtys. Muga pajatetah: “On vaiku silmänlipahtus, mennyön da tulien aijan välil, juuri sidä sanotah elaijakse”.

Ylen lämmin vastavus piettih kezäkuun 9. päivänny Veškelyksen etnokul’tuurizes talois. Rahvas yhtyttih pruazniekkah, kudai omistettih Veškelyksen fol’klourujoukon 40-vuozipäiväle. Monet rahvas sanottih lämmii sanoi pajojoukon yhtynyzile. Pruazniekan aigua piettih paginua “folklouran muamas”, Viola Malmis da hänen dovarišas Irina Simakovas, kudai eli rinnal folklourumatkoin aigah. Net naizet perustettih Veškelyksen folklourujoukko.

Kerran Veškelyksen kyläh tuli kuulužu horeograffu, folklouran tutkii Viola Malmi. Naine kyzyi, suaugo kerätä ruavastu nastu kylännevvostoh, ku vois kuunnella vahnoi karjalazii pajoloi da kaččuo tansiloi. Viola Malmi oli kiinnostunnuh pajoloih da tansiloih da häi rubei toiči käymäh Veškelykseh oman dovarišan Irina Simakovanke. Yhtes meijän neidizien L’ubov’ Prisoškovan da Svetlana Loginovanke naizet käydih monih taloih. Buabat tansittih da pajatettih, naizet kirjutettih pajoloin sanat, meloudiet da tansiloin kuavat. Violua da Svetlanua kummastutti rahvahan lämmin vastuadu da rahmannožus. Muga rodih folklourujoukko. Enzimäzen pajoloin ohjelman luadi Viola Malmi. Hänen mielen mugah, pajattua pidi muga, kui enne, rahvahan hengen säilyttäjen.

Viola Valentinovna siirdyi toizele ilmale 15. Kevätkuudu 2010. Myö ijän kaiken rubiemmo mustelemah da suvaimah händy. Irina Simakovan sanoin mugah, juuri Veškelykses Viola Malmi algai omua ruaduo finnougristannu. Sie naine sai muga sanotun kul’tuurušokin, konzu kuuli itkettäjän virzilöi. Ven’alazeh tabah verraten karjalazen naizen virret oldih loppumattomannu pajo-improvizatsiennu. Moizes pajos ei olluh kirrahtustu libo kyyčytysty, oli mittuinelienne loppumatoi čomus da atkal...

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat