Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Koli kuččuu käyjii

Joga Koli-kanazallispuustos olijal kallivol on oma suarnalline nimi. // Kuva: Valentina Mironova, “Oma Mua”

Koli-sanan merkičysty arbaillah tässäh. Kolii ennevahnas sanottih “mustarinnakse”. Mustarinta-sana merkiččöy kondiedu. Kolin alovehel on olemas semmoine kivi, kudai mustoittau kondien piädy. Erähät ollah sidä mieldy, ku koli-sanal on karjalaine alguperä, kolikse sanottih pal’l’astu kohtua. On olemas vie yksi mieldykiinnittäi merkičys: kolikse sanottih iändy, kudai rodih kallivoloukkoh lykättylöis lahjois (ennevahnas uskottih, ku voimattomukses libo mistahto pahas voibi piästä, ku tuonnet luonnon ižändäle tiettyh kohtah lahjua).

Suomen eri kolkis on 39 kanzallispuustuo, niilöin joukos Koli on päivännouzupuolen tundietuin. Suomelazet sanotah Kolii čomuon da erinomažuon periä Suomen sydämekse. Ylen suuret kivet da kallivot seizotah mečikös Pielisjärven rannoil. Joga kallivol on oma suarnalline nimi, ezimerkikse, 347 metrii korgiedu kallivuo sanotah Ukko-Kolikse. On olemas vie Akka-Koli (339 metrii korgei) da Paha-Koli (334 metrii). Nämmien kallivoloin välil ollah luonnon troppazet, kallivolpäi avavuu ylen čoma nägöala Pielisjärvele. Meččiä myö käveltes kerras näit, ku täs ei kabrasteta kuadunuzii puuloi. Net virutah mual sissäh, kuni iče ei lahota da hapata. Semmoine meččy vie enämbäl suurendau suarnallistu tunduo.

Enzimäzet eläjät tuldih nämmile mualoile ei ammui, vaiku 1800-luvul, vikse sendäh, ku ymbäri ollah kivikohtat, ei ole putillistu peldomuadu. Kallivon loukkolois ennevahnas rahvahat luajittih ičele kirikkölöi, yhten nimi on Pirunkirikkö. Piduhuttu se on 34 metrii da on lähes seiččie metrii korgei. Kirikön nimen mugah ellendämmö, ku silloi eläi rahvas oli kaksiuskoine, yhtelaigua uskoi luonnon ižändöih dai Jumalah...

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat