Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Neroniekku Priäžäspäi

Lapset suajah ilmai opastuo punomah Lastu-ruadopertis Priäžäs. // Kuva: vk.com/lastu2018

Gennadii Tujulainen Priäžäspäi maltau harvinastu neruo Karjalas – enämbi kolmiekymmendy vuottu mies punou pajuvičois. Täh ruadoh Gennadii opastui iče, nygöi mies pidäy pajun punondan kursiloi lapsih niškoi Lastu-ruadopertis Priäžäs.

 

Gennadii on rodivunnuh Priäžäh, hänel on inkeriläzii juurii. Hänen buabo da tuatto tuldih Karjalah Piiterin alovehen Muja-kyläspäi. Tuatto kuoli, konzu Gennadii oli yskyniekku. Miehen mustoh jiädih tuatan luajitut viršit, kudualoinke Gennadii kävyi meččäh da vahnu sundugu, kudai seizoi aitas. Inkeriläzenny olles Gennadii ei malta suomen kieldy.

– Mustan, ku lapsusaijas buabo oppi opastua minuu suomen kieleh, ozutti kirjaimikkuo. Ga minul ei olluh kielineruo. Kazvahuu minä iče vähäzen opastuin suomen kieleh. Nygöi vähäzen ellendän suomelazien paginua da maltan midägi sanuo, kerdou Gennadii Tujulainen.

Gennadii ruadoi eri aloil: meččytevolližuos, kniigupainamos da lehtimiehenny Priäžän piirin lehtes. Nygözel aigua suaja ruado on jygei, Gennadii opastuigi pajuvičoin punondah.

– Kois oli Barbara Meinardan opastuskniigu nimel “Pletindy”. Kniigan vuoh minä opastuin punomah pajus. Tämä ruado rodih minule mieldy myö, saneli Gennadii.

Muga mies rubei luadimah erilazii vehkehii myödäväkse. Gennadien sanoin mugah, rakkahimal rahvas ostetah suurii sobaviršiloi da mal’l’oi kukkih niškoi. Monet ostetah pajus luajittuloi vehkehii lahjakse. Moizii eriluaduzii vehkehii mielihyväl lahjoitetah Ven’an toizien čuppuloin da ulgomualoin eläjile.

– Enzimäine, midä minä iče luajin pajus, oli virši, kuduan tilai susiedu. Virši rodih hyvä, ga nedälin peräs sil kiägät mendih bokkah... 

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat