Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Pienen kylän šuuri taival

Kuušiniemen nimi on oikein kaunis ta ilmottau, jotta kylä šijaiččou kuušikošša niemellä. // Kuva: Alevtina Lesonen

Kalevalan piirissä Keški-Kuittijärven hiekkarannalla šijoutuu pieni Kuušiniemen kylä. Šen nimi on oikein kaunis ta ilmottau, jotta kylä šijaiččou kuušikošša niemellä. Ka još kaččuo nykyaikaseh karttah, näkyy, jotta kylä on lahen rannalla. Niin mintähpä kylällä on šemmoni paikannimi – Kuušiniemi? Iče niemi on melkein kilometrin piäššä kyläštä šuvimeriseh šuuntah päin. Täh myö kiinitämmäki omua huomijuo.

Kantaeläjät tiijetäh, jotta vielä ennein Šuurta Isänmuallista šotua tällä niemellä oli pieni kylä, huutora, kumpaista šanottih Kuušiniemekši. Šielä oli muutoma talo ta šuurie nurmija. 

Vuotena 1949 ruvettih rakentamah Kuušiniemi-meččäpunktie. Tämä uuši kylä alko tältä niemeltä Keški-Kuittijärven rannalla ta hil’l’akkaiseh leveni meččäh päin. Kartalta näkyy, jotta nykyjäh še šijoutuu lahen rannalla. Ka niinä ammusina vuosina lahta vielä ei ollun. Monta monituista vuotta näillä alovehilla kašvo meččä, oli meččäpirša, laituri, polttoaineh-ašema, monta taluo.

Vuotena 1980 Kemi-jovella avattih Jyškyjärven vesivoimala. Šen tulvašša ennein mainittu aloveh jäi vejen alla. Vejen tulva toi Kuušiniemellä vielä yhen vaikevukšen – še rupesi huuhtomah rantoja. Näin ilmešty jyrkkä ta korkie ranne. Vain vuotena 2009 še ranne oli lujennettu.

Vuotena 1952 Kuušiniemeššä avattih tervehyšašema. Šamana vuotena avasi ovet lapšien päiväkoti. Rakennuš oli hyvin šuuri, šen lähellä oli kakši lapšenkenttyä. Pikkuhil’l’ua kylä kašvo ta kehitty. Vähäistä myöhemmin, vuotena 1954 Kuušiniemeššä rakennettih alkeiskoulu, mi toimi 2005 vuoteh šuaten. Suali, ka kylän koulu ta päiväkoti lopetettih toimintuah. Kuušiniemen koululaiset käyväh opaštumah Kalevalan kouluh, mi on viijentoista kilometrin piäššä Kuušiniemeštä. Monet pienet lapšet käyväh Kalevalan päiväkotih. Opaššušvuuvven aikana joka arkipäivänä Kuušiniemeh tulou koulubušši, mi viey koululaisie Kalevalan keškikouluh. A iltapäivällä autobušši kulettau lapšie jälelläh kotikyläh.

Nykyjäh Kuušiniemeššä on 258 eläjyä. Toimiu kakši kauppua, pošti, kulttuuritalo, tervehyšašema ta kirjašto, kakši lapšenkenttyä, šen lisäkši on kenttä, missä nuoriso voit pelata lentopalloh. Kyläššä eläy ikäihmisie šekä nuorie pariskuntoja lapšineh. Työpaikkoja on vähän, šentäh monet ruatah Kalevalašša tahi Kostamukšešša.

Tänä vuotena Kuušiniemi täyttäy 70 vuotta. Tämän päivämiärän laškomini alko vuuvvešta 1949, konša ruatajat ruvettih rakentamah meččäpunktie. No kantaeläjät muissetah ni pieneštä kyläštä, huutorašta, vanhempien kotimuašta, mistä otti oman alkuh Kuušiniemi-meččäpunkti.

 

 

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat