Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Tuuksenjoven randažil

Pappilas ennevahnas oli papin kodi. Sendäh kylä saigi moizen nimen. // Kuva: Natalja Loginova.

Hierut Anukses ymbäri on sijoituttu tihieh, toine toizes kiini. Kunne yksi lopeh, sitgi toine algavuu. Mugai on Tuuksen jovelgi. Tuuksi on ylen pitky hieru, agjas agjassah on seiččei kilometrii. Se nygöi kylän mollembil rannoil olijat hierut on yhtistetty suureh Tuukseh. Enne net kai lugiettih erikseh. Joga kyläl oli oma nimi.

– Myö lapsien kel opimmo tiijustua, äijygo hieruu oli, vahnat rahvas sanottih – 23 hieruu. I net 23 hieruu minä täh panin primerno niilöil kohtil, kus hyö oldih. Hierut zavodittih, nu čottu jesli vediä, sit kohtas, kus Tuuksenjogi laskeh Anuksenjogeh. I enzimäine hieru sie on Anuksenjoven rannal, oigiel puolel, se on hieru Mel’čul, sanelou tuukselaine Valentina Nikolajeva.

Valentina Vasiljevna ruadoi opastajannu Tuuksen školas, oli školamuzein emändänny da keräili lapsienke Tuuksen paikannimilöi. Školan muzeis suau nähtä hänen azuttu suuri kylän kartu, kunne on kirjutettu kaikkien Tuuksen hieruloin nimet. Lähtemmö tädä kartua myöten kierdämäh nämii kylii da tiijustelemah niilöin nimien juurii da jälgii.

Šuaroilu

– Enzimäine Mel’čul, minä muga duumaičen, se on hieru nimes Melentii, jatkau Valentina Nikolajeva. – Toine nimi on Šaroilu. Šaroilu voibi ylen hyvin tiijustua, šaraheiny on osoka, a šaraheiniä Tuuksel on ylen äijy, ojien reunois da sit joven reunois, da sit tožo sit hierus rannal, Anuksenjoven rannal on tožo äijy. Se hieru Šaroilu piscovois kniigas 1651 vuvvennu oli kirjutettu kui hieru Šarinskaja. No hyö kirjutettih muga, kui voidih sanuo karjalazen sanan.

Iänisjärven viijendeksen vuozien 1582-1583 verokirjois Šuaroilua mainitah täh luaduh:

“Šuaroilan kylä Anuksenjovel, taloloi nostetah voinan jälles, da sit on muanruadajua: Pahomko Nikitin, Onofreiko Ivanov. Kyndömuadu kaksi nelländesty vajai kolmandestu da hyllättyy pelduo kaheksa nelländesty kolmandeksen kel pellol, kahtes saman verdu, heiniä kaksikymmen puukeskie. Elävänny puoli kolmandesty pižii, puustannu kolmandestu vajai piži”...

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat