Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Kielikylbyy Kižin suarel

Kursuniekat yhtes Kižin suaren emändän Jelena Bogdanovanke // Kuva: Nadežda Mičurova

Mennyt nedälil Kižin suarel jo tostu kerdua piettih Rahvahanvälizet karjalan kielen da kul’tuuran kursat. Nämmii kursoi Suomes toimii Karjalan liitto järjestäy mollembil puolil rajua jo piäle kahtukymmendy vuottu da joga kerdua kursiloile tulou kui Suomen puolen karjalastu mugai meijän čupun rahvastu.

Täl kerdua kieleh opastujua oli vähembi, migu mennyt kerroil – vaiku yksi joukko. Kursuniekkoih niškoi oli järjestetty mieldykiinnittäi programmu. Kogo nedälin aigah rahvas opastuttih kieleh da tuttavuttih Kižin suaren puuhizen arhitektuuran mustomerkilöih: vahnoih taloloih, kirikkölöih, časounoih sego toizih suaren nähtävyksih, yhtyttih erilazih ruado-pajoih.

Kai karjalan kieleh opastus oli järjestetty muga, ku liygii opastujat voidas tävvellizesti čukelduakseh karjalan kielen opastukseh, karjalazien kul’tuurah, perindölöih da taboih, kävvä taloloin sydämeh da kaččuo kui ennevahnas elettih karjalazet, kui hyö maltettih kazvattua pelvastu, azuo venehty, taguo ruadobrujua da nostua kodiloi.

Pidäy sanuo, ku karjalazet oldih hyvät kirvesmiehet. Hyö nerokkahasti maltettih salvua ei vaiku kirikkölöi da časounoi, ga čomii taloloigi. Mittumii taloloi salvettih enne karjalazet, tarkembah saneli kieleh opastujile Kiži-suaren muzein ruadai, karjalan kielen opastai Ol’ga Žarinova. Yhtes hänenke kursuniekat käydih tuttavumah Jakovlevan taloih, kudai oli nostettu vuozinnu 1880-1890. Taloi on kaunehesti čomendettu ulgoči. Piälimäzenny čomenduksennu tiä on galdari. Sanottihhäi enne karjalazet: “Ei voi olla miesty parrattah kuigi kodii galdarittah”. Kerras nägyy, ku sit talois eli suuri muanruadajan pereh...

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat