Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Puus salvettu linnu

Voulogdan kremlin sydämes olijah arhijerejan pihah on sijoitannuhes arhijerejan kezätaloi. // Kuva: Ol’ga Dubitskaja, “Oma Mua”

Myö piätimmö lähtie Voulogdah “pitkikse lebopäivikse”. Dorogu Voulogdah Petroskoispäi on ylen paha, voibi sanuo, ku sidä vouse ei ole – 60 kilometrin dorogan palal ei ole da nikonzu ei olluh asfal’tua, vaiku muadorogu. Paiči sidä, Voulogdah piästes, pidäy ajua ehätyslautal Svir’-joves poikki.

Voulogdu on sijoitannuhes Voulogda-joven kahtele rannale. Se on pieni linnu, kuduas on äijy puuhistu rakendustu. Se on säilynyh sendäh, ku Voulogdas Suuren ižänmuallizen voinan aigua ei olluh bojuloi. Silloi Voulogdu oli suurimii evakkokohtii, enzikse ymbäröičykses olijan Leningruadan eläjih niškoi, gospitalikeskuksennu.

Puaksuh puuhizet taloit seizotah korgieloin kivitaloloin rinnal. Voulogdas on äijy eriluadustu kirikkyö sendäh, ku Voulogdu on vahnu linnu. Se oli perustettu vuvvennu 1147, samannu vuvvennu oli perustettu Moskovugi.

Voulogdan muzeit

Enzimäine Voulogdan muzei oli avattu vuvvennu 1885 taloih, kuduah azetui tsuari Pedri I, konzu tuli Voulogdah. Täs muzeis suau nähtä kuvua, dokumentua, Pedri I:n sobua, pertilomuu da muudu.

Voulogdas, kui toizis vahnois linnois, on kremli, kuduah nygöi on sijoitannuhes Voulogdan valdivon histouriellis-arhitektuurine da taidomuzei-rauhoitettu aloveh. Muzeil on äijy ozastuo Voulogdas da Voulogdan alovehel. Voibi sanuo, ku pošti kai Voulogdan muzeit ollah sen muzein ozastoloinnu.

Kremlis olijois ozutteluzualois on suuri Voulogdan alovehen luonnon ozasto. Sie voibi nähtä sen alovehen eriluaduzii kaloi, linduloi da zvierilöi. Niilöin joukos on kui pikoipienien – hiirilöin, čibuhiirilöin, muga i suurien – hirvien, kondieloin da hukkien kuvua. Paiči sidä, muzeis voibi kuunnella erähien elättilöin iänii.

Voulogdu on tundiettu omal argivoil da kruuživoloil. Voulogdan kruuživon muzei avattih vuvvennu 2010. Muzeis voibi tiijustua  Voulogdan kruuživon histouriedu XIX-vuozisuan lopus – XXI-vuozisuan alguh suate. Muzeis on eriluadustu kruuživosalfetkua, ripustindu, pannoo, kaglustu, piähpandavua, sobua. On muzeis kai Nevvostoliiton aigua kruuživos luajittuloi portriettoi da eriluaduzii lozungoi. Paiči kukkii da ornuamentoi kruuživos punottih traktoroi, kombainoi, čirpilöi, pal’l’oi da toizii ruadobrujii. Paiči Voulogdan neroniekoin kruuživoloi muzeis voibi nähtä Fransien, Bel’gien, Germuanien, Avstrien da Pol’šan muasteriloin kruuživoloi...

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat