Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Roomalaini loma

Šanotah, jotta jokahisella Rooma avautuu eri puolista, šiih ei voi jiähä välinpitämättömäkši. Roomah voit rakaštuo šekä šitä voit vihata. Šentäh ennein matkua mie hermoššuin. Ka meilä veteli! Myö tapasima mainijon oppahan Polinan, kumpasen avulla rakaštuma Roomah. Polina näytti meilä kaupunkin kaunehimpie paikkoja. Helpošti ta innokkahašti hiän avasi meilä ikuhista kaupunkie.

 

Isännmuan tuaton kunnivokši

Meijän enšimmäini kävely alko Rooman keškukšešša olijašta Piazza Venezia -aukivošta. Šen lähellä on Colosseum, Forum Romanum ta Rooman Termini-piärautatieašema. Aukivon erikoisukšie on šen šuurenmoisuš ta še, jotta aukivon kokonaisuon rakennukšet kuulutah eri kauših: 100-luvulta alkuan 1900-lukuh šuaten.

Piazza Venetzian keškiobjektina on Vittoriano – yhistynyön Italijan enšimmäisen kuninkahan Viktor Emanuel II:n muistopaččahan rakennuš. Vuoteh 1861 šuaten yhtenäistä Italijua ei ollun. Apenniinien niemimualla oli omavaltasie tašavaltoja ta Itävallan vallašša olijie alovehie. Vuotena 1861 šotien jälkeh ilmešty yhtenäini Italija, a Viktor Emanuel II:šta tuli valtijon enšimmäini kuninkaš, “isänmuan tuatto”.

Rakennukšen ieššä on 20 metrin korkie Viktor Emanuelin račaštajapačaš, a šen alla on tuntomattoman šotilahan hauta. Vittorianošša on kakši musejuo, näköalapaikkoja ta kahvila. Paččahašša on yllinkyllin mukavie yksityiskohtie. Esimerkikši, Viktor Emanuelin molommilla puolilla on kakši kuvapačašta, mit simvolisoijah ajatušta ta toimintua. Ne kerrotah, jotta Viktor Emanuel šiirty ajatukšešta toimintah ta yhisti Italijan. Rakennukšen oččašeinäššä on kakši Adrian- ta Tyrrhenanmerellä omissettuo šuihkulähtettä. Vittoriano on tosi šuurenmoini, mahtava ta ihaššuttuja näkömini. Šuuruš puitto täyttäy kaččojua šiämeštä.

 

Venetsijalaini kardinali

Vittorianon lähellä on vuotena 1467 rakennettu Palazzo Venezia. Palatin enšimmäisenä omistajana oli venetsijalaini kardinali Pietro Barbo, kumpani myöhemmin tuli Rooman katolisen kirikön piäpapiksi Puavo II:kši. Rakennukšen paikka ei ollun šattunaini. Šiinä paikašša oli San Marco -basilika. Juuri Pyhä Mark oli Pietro Barbon kotimuan, Venetsijan šuojelija.

1700-luvun lopušša palatista tuli Venetsijan Tašavallan šuurlähetyštö. Šiitä ajašta alkuan rakennuš tunnetah Palazzo Veneziakši. Vuotena 1916 palatista tuli Kanšallini musejo. Ka Mussolinin diktatuurin aikana šiinä oli tunnetun johtajan residenssi.

Nykyjäh palatissa on Kanšallini musejo šekä Arheologijan ta istorijan kanšallisen musejon kirjašton toimisto.

 

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat