Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Sirpa Mänty: koissa en kuule muamonkieltä

Sirpa Mänty on šyntyn Šuomen Šuomuššalmešša. Hänen juuret ollah Vienan Karjalašta, ka koissa hiän konšana ei ole kuullun karjalan kieltä. Opaštumah kieltä ta kuuntelomah elävyä karjalua Sirpa käypi Vienah, Karjalan kielen ta kulttuurin kurššiloilla. Tänä vuotena vienan kielikurššit piettih Kalevalašša kešäkuušša. Šielä miula oli mahollisuš paissa Sirpan kera hänen šuvušta ta šiitä, mitein hänellä šynty kiinnoššuš karjalan kieleh ta kulttuurih. Kaikkih miun kyšymykših Sirpa vaštasi karjalakši.

 

– Sirpa, ole hyvä, kerro vähäsen ičeštäš.

– Mie olen Šuomešta, olen šyntyn Šuomuššalmešša. Kurššiloih olen tullun jo kuvvetta kertua. Alan vähäsen paissa karjalakši. Koissa miula ei ole mahollisutta kuulla karjalua, eikä ole pakinatoverie, kenen kera voisin paissa karjalakši.

 

– Mistä šiun juuret ollah?

– Muamon puolelta miun juuret ollah Vienan Karjalašta. Muamoni muamo ta tuatto ollah kotosin Ylä-Kuittijärven rannalta, Aajuolahen kyläštä, še šijoutu Vuokkiniemen ta Vuonnisen välillä.

 

– Mitä tiijät omašta šuvušta?

– Hyö oltih Torvisie ta koko kylä oli šamua šukuo. Vuotena 1922 hyö lähettih pakomatalla Šuomen puolella ta niin koko heimo mäni Šuomeh. Ämmö ta ukko oltih šilloin noin 10-vuotisie. Meilä Šuomen puolella eläy äijän Torvisie ta toičči myö kaikin keräyvymmä yhteh. Heimolaisilla oli šuurie pelkoja takana ta hyö ei kerrottu mitänä, mitä šielä tapahtu. Mie äijyä myöhemmin šain tietyä, mitein kaikki oli. Heijän piti jättyä koko kylä. Še tapahtu tuiskukuušša, pihalla oli yli 40 aštetta pakkaista, a heijän piti hyvin ruttoh lähtie. Ihmiset ajateltih, jotta šuahah myöhemmin myöštyö kotih, ka ei piäšty enämpi. Monet ihmiset meijän šuvušta mäntih šilloin Šuomeh. Vienašta varmašti kymmenen. Kummallista, ka heitä hyvin otettih vaštah Šuomešša ta hyö šuatih hyvie taloja, missä monet elettihki koko ijän.

 

– Harraššatko šukututkimušta?

– Vähäsen, en mie ole männyn ylen šyvällä. Tietyšti, še on hyvin mukava, kun löyvät uušie heimolaisie ta vielä još tulou yhteyttä toini toiseh.

 

– Mintäh karjalan kieli ta kulttuuri kiinnoššetah šilma?

– Meijän pereheššä aina eli še kiinnoššuš. Mie lapšena pakauttelin ämmyö ta kyšelin häneltä meijän šuvušta ta šiitä, kuin hyö tultih Šuomeh. Šiitä mie kyšelin ämmön veikkuo, hiän äijän mitä muistau ta mielelläh kertou muisselmieh. Hyvä, jotta nyt on mahollisuš opaštuo kieltä tiälä Vienašša. 1990-luvulla ilmešty enemmän mahollisukšie matkuštua Vienan Karjalašša ta tutkie, mimmoni še on.

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat