Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Kiviniemel, lieterannal

Marija Ivanovna Mihejeva eläy Kiviniemes 73 vuottu. // Kuva: Ol’ga Ogneva, “Oma Mua”.

Šotd’ärven rannat rahvas eloitettih jo monii sadoi vuozii tagaperin. Tiä on elänyh karjalastu, enne heidy vepsälästy da saamelastu. Juuri hyö annettih nimengi suurele Šotd’ärvele. Se on järvi, kuduas läbi virduau jogi da buitegu leikkuau sen. Konzu saamelazien jälles tänne tuldih elämäh vepsäläzet da karjalazet, hyö sežo ruvettih omah luaduh nimittämäh uuzii eloipaikkoi. Šotd’ärven luodeh- da pohjaisrannan kylien nimilöis tiijustammo enämbäzen täl kerdua.

Kiviniemi on ylen čomas kohtas, Šotd’ärven luodehrannal, ei loitton Šuojunjoven suuspäi. Kyläine on sijoitannuhes kahten niemen –  Filipänkuuzikon da Časounukuuzikon välih. Filipänkuuzikko on suannuh nimen Filippy-eläjän mugah. Niemel tännesäh seizou Filipän kodi, kudai on pandu arvokkahien puuarhitektuuran mustomerkilöin luvetteluh. Časounukuuzikongi nimi on ičestäh selgei: pyhäh rossah, vahnal kalmužimal, karzikkokuuzien keskeh on peittynyh Pyhän Miikulan časounu. Sinne meidy vietti kiviniemeläine Anatolii Mihejev:

– Vai ristat tuo nävytäh vähäizel. On täs vähäine, no kalmat jongoi kai, azetuttih, nygöi kai on tazaine. Nimidä nikus ei nävy. Täs oldih kalmat. Mugaleiten kivikohtu oli. Kivie oli, oi, min vastah! Rahvahil puutui kaivua täs kalmua, sit kivie nostatettih...

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat