Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Yhteishenki ta luova ilmapiiri hyvien lopputulokšien pohjana

Reino Rugojev: “Hyvä kielitaito on erikoisen tärkie šeikka kanšalliskielisen tv- ta ratijotoimitukšen toimittajan työššä”.

– Reino, olet ollun jo muutoman kuukauven uuvvešša virašša. Še ei ole kuitenkana aivan tuntomatointa hommua šiula. Olet varmašti Šanteri Jeremejevin šijahisena aikasemminki hoitan niitä tehtävie. Mitä kuitenki ajattelet tulijašta toiminnašta, kun olet ottan nyt kanšalliskielisen toimitukšen johto-ohjakšet käsihis? Mitä piet tärkeimpänä tällä hetkellä?

– Tällä hetkellä en meinua luatie huomattavie uuvvissukšie tahi muutokšie meijän toimitukšen toimintah. Kanšalliskielisen toimitukšen entiset johtajat Jukka Akimov, Valter Kiiski ta Šanteri Jeremejev oli luotu vahvan pohjan nykysellä ta tulijalla toiminnalla. Toimittajatki puoleštah tiijetäh, mitä heiltä vuajitah ta mitein on ruattava ta hyö ruatahki kunnolla. Kaikki nämä vuuvvet miula oli mukava ruatua šemmosešša piirissä, missä jokahini šuau tuuvva esih šen, mitä še šuattau, missä jokahisella on šelvä käsityš niistä aseista, kumpasista meijän pitäy tietyä ta kertuo, missä jokahini kantau vaštuuttah eikä jätä aseita puolitiellä. Meijän toimittajilla on ominaista ammattimaisuš, lahjakkuš, tietotaito, utelijaisuš, paneutumini ta keškittymini teemah šekä tapa toimie. Hyvä yhteishenki ta luova ilmapiiri luuvvah pohjan hyvillä lopputulokšilla. Kun tuaš toisualta niän, jotta jouvumma uušien vaikeukšien eteh, kumpasista meijän pitäy šelviytyö, ta tärkienä tavottehena šiinä on šäilyttyä meijän toimitukšen kokonaisuš ta šen henki, mi ohjuau meijät ruatamah iellähki šen hyväkši, jotta šuomen, karjalan ta vepšän kielet kuuluttais televisijošta ta ratijošta.

– Pätövien kielentaitajien puuteh on ollun ajankohtasena proplemana kuin teilä, šamoin meiläki. Olettako šuanun hoitua šen ta löytyä uušie ruatajie? 

– Törmäsimä täh proplemah jo pari vuotta takaperin. Tällä hetkellä on tovella vaikie löytyä ihmisie, kumpasilla olis vahva ta monipuolini kielitaito, hyvä lukomistaito, kumpaset šamalla haluttais ruatua televisijopuolella, oltais rohkiet ta valmehet lähtömäh komennušmatoilla ta yhteheš oppimah tätä ammattie. Toimittajan työ vuatiu tiettyjä taitoja ta ošuamista, kumpasie voit kehittyä ta parantua työprosessin aikana. Kokenehimmat työtovarissat mielelläh autetah ta annetah tarvittavie neuvoja alottajilla. Ka još hyvä kielitaito puuttuu, niin meilä ei ole valitettavašti aikua ta mahollisutta korjata šitä. Viime pimiekuušša šaima meijän toimitukšeh työh šuomenkielisen toimittajan, entisen šuomen kielen opaštajan. Hiän ruttoh perehty omih tehtävih ta hänellä on haluo ruatua. Ka tämän lisäkši meilä on auki vielä yksi paikka, kumpaseh tarvitah tämän alan asientuntijua. Kyšymyš ei ole vielä ratkaistu.

– Olen toičči šattun kuulomah ihmisien valittavan šiitä, jotta televisijošša vähän kerrotah piirien elämäštä. Pitäykö še paikkah šiun mieleštä ta mistä še riippuu? Onko vaikieta hommata työmatkoja Karjalan loittosih piirilöih? Još on, niin mistä še johtuu?

– Tietenki himottais, jotta tämmösie matkoja piirilöih olis enemmän. Toimittajilla on haluo ta voimie matkuštua enemmän ympäri tašavaltua, šentäh kieli- ta kulttuuriaseijen rinnalla kerromma šamoin koko Karjalašta, šen sosialisista proplemoista, talouvešta, kylien elokšešta ta šielä eläjistä ihmisistä. Šamalla ei ole mikäna šalaisuš, jotta juuri muašeuvulta löytyy oikeita kielentaitajie, ihmisie, kumpaset šäilytettih oma kieli, muissetah entisie perintehie, elämyä ta tapoja. Keškimiärin vähintäh kerran kuukauvešša meilä on komennušmatka minnenih piirih tahi kyläh. Ka valitettavašti emmä piäše joka kerta šinne, minne haluomma tahi minne meijät kučutah. Šiih tavallah voit vaikuttua yhtä aikua monta šeikkua. Toičči ei riitä kameramiehie tahi autoja još šamanaikaisešti eri toimitukšilla on komennukšie eri paikkakunnilla ta on pakko valita tärkeimmät asiet ta tapahtumat. Toičči ainaški lomien aikana tahi läsiytymisen takie, ei riitä omie toimittajie. Televisijoporukan kannalta komennušmatkahan tarkottau vähintäh kolme ihmistä, toimittajan, kameramiehen ta šohverin, toičči ohjuajanki, rikeneh šiih liittyy ratijotoimittajaki. Šentäh talouvelliselta kannalta matka ei ole mikänä halpa homma ta välillä šen toteuttamiseh ei ole varoja.  

– Tämä vuosi on ilmotettu kantakanšojen kielien vuuvvekši ta šeuruavana vuotena Karjala rupieu juhlimah merkkipäivyäh. Onko teilä mitä projektija ta šuunnitelmie meininkissä toteuttua niijen puittehissa?

– Olemma valmistamašša ta jatkoššaki meinuamma valmistua Kanšainvälisellä kantakanšojen kielien vuuvvella ta Karjalan tašavallan 100-vuotispäiväjuhlalla omissettuja ohjelmie ta uutisjuttuja. Šamalla enši kevätkuušša tulou kulunuokši 15 vuotta, kun Karjalan tašavallašša hyväkšyttih laki valtijon tuvešta karjalan, vepšän ta šuomen kielillä, mi turvuau tašavallašša vähemmistökielien ašeman. Kaiken tämän yhteyveššä meinuamma myöštyö jatkuvašti asieh ta kuččuo mukah kielentutkijie, tietomiehie, viranomaisie, kanšalaisjärještöjen etuštajie ta niijen jäšenie šekä tavallisie ihmisie, kumpasilla kielikyšymyš on tärkie, ta välittyä heijän näkemykšieh kielien nykytilašta Karjalašša kaččoja- ta kuuntelijakunnalla.

Kuluva vuosi on julissettu Venäjällä teatterin vuuvvekši. Šamoin tuiskuušša rupiemma pitämäh Elias Lönnrotin kokuoman Uuvven Kalevalan 170-vuotisjuhlua. Tietenki nämäki teemat šuahah erikoista huomijuo vuuvven 2019 kuluos’s’a.

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat