Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Pyhäjärven randua myöte

Sluužboi uvves kirikös pidäy ijerei Konstantin Kukuškin Priäžäspäi. // Kuva: Ol’ga Dubitskaja, “Oma Mua”

Mennyt pyhänpiän Pyhäjärves piettih kanzoinväline konferensii. Sen hantuzis piettihgi ekskursii Pyhäjärvie myöte. Kyläh nähte kerdoi paikalline eläi, školan endine opastai L’ubov’ Pelevina.

Pyhäjärvi on sijoitannuhes Priäžän piirih. Sinne on 14 kilometrin matku Priäžäs da 60 kilometrin matku Petroskoispäi. Kylä on Pyhäjärven da Peltozen järven välil. Pyhäjärves enzimästy kerdua mainittih pistsovois kniigas vuvvennu 1568. Vuvven 2010 tiedoloin mugah Pyhäjärves eläy 658 hengie.

Ekskursii algavui Pyhä Il’l’an kirikön tyves. Puuhistu kirikkyö ruvettih nostamah kylän eläjien varoih vuvvennu 2013, vuvvennu 2014 Il’l’anpiän sit piettih jo enzimäine liturgii. Kirikkö nostettih endizen kirikön sijah, kudai poltettih Suuren Ižänmuallizen voinan aigua.

Ekskursii jatkui Naberežnaja-pihal, kuduas seizou runonpajattajan da itkettäjän Anna Česnokovan kodi. Naine oli rodužin Černavolokas, ga miehele mendyy muutti Pyhäjärveh. Pyhäjärves häi eli vuozinnu 1924-1974. Nygöi talois eletäh Annan tyttäret. Ei ammui suureh karjalazeh taloih Anna Česnokovan bunukku azetti mustolavvan oman buaban kunnivokse.

Anna Česnokovua pagizutti Suomen akademiekku Pertti Virtaranta, naizes on kirjutettu kniigu. Pyhäjärves eligi toine kuulužu itkettäi, Marija Moisejeva.

– Meil on čomua karjalastu taloidu, ga erähät ollah kunnos, erähät – ei. Se rippuu koin ižändis. Kaččokkua, täs on ylen čoma kodi galdarinke, enne sie eli Nina Bel’ajeva. Pahakse mielekse, nygöine emändy ei hoija omua kodii, se hudrenou da laskehes muah, kerdoi L’ubov’ Aleksandrovna...

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat