Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Valkie mussikka

Konša mie enšimmäistä kertua kuulin tuatolta, jotta meijän mečäššä  kašvau valkie mussikka, mie tietyšti en uškon täh kummah kertomukšeh. Ka pakko oli uškuo, kun myö kerran läksimä poimimah mussikkua ta tuatto näytti miula šen paikan, missä tuo valkie marja kašvau.  

Tulima myö meččäh. Tuatto näyttäy pienie penšahie ta marjoja, a mie en niä yhtäkänä mussikkua. Hiän kuččuu milma lähemmäkši. Mie laškeuvuin polvillani, lekahutin penšašta ta šain käteh valkeita marjoja. Kačon ta ihmettelen. Enšiksi purissin pari marjua šormilla, ne oltih pehmiet ta niistä tuli väritöin mehu. Šiitä maistelin, kummallini mussikka oli makie.

Šiitä tapahukšešta mäni monta vuotta, melkein kakšikymmentä, nykyjähki tuo mussikka kašvau omalla paikallah ta vieläki hil’l’akkaiseh levenöy šuureh marjikkoh. Hyvänä marjavuotena šiinä voit poimie läššä puolitoista litrua marjua.

Kumma, ka tämä epätavallini valkie mussikka on kašvan Kalevalan piirissä jo hyvin pitälti, ka ihmiset oikein harvoin nähäh šitä. Eryähät marjaniekat oli huomattu šitä Borovoin kylän ta Koštamukšen lähellä.

Karjalašša valkie mussikka on šuuri harvinaisuš. Paičči meijän tašavaltua valkie mussikka kašvau ni Brʼanskin meččä -luonnonšuojelualovehella. Toisilla Venäjän alovehilla šitä ei ole olomašša. Fontanka.fi-nettišivun mukah, nuapurimuašša, Šuomešša, tämä harvinaini marja kašvau kolmeššakymmeneššä paikašša. Nykyjäh šitä voit löytyä Šuvi-Hämeheštä, Kainuušta, Pohjois-Karjalašta, Oulušta. Enši kertua epätavallista mussikkua huomattih vuosina 1880 Rauma-kaupunkin lähellä. Šiitä lähtien tämä erikoini marja rupesi leviemäh Šuomie myöten. Valkieta mussikkua Šuomešša voijah poimie muan kaikki eläjät, šentäh kun tätä marjua ei pietä harvinaisena ta šuojeltavana kašvilajina.

Tutkijat ollah varmat, jotta valkie mussikka ei ole anomalini ilmijö eikä uuši laji. Še on albinossi-kašvi. Geenissä, kumpani vaštuau marjan väristä, on tapahtun mutaatijo. Tutkijat erotetah albinismin kakši tyyppie: kokonaini ta ošittaini. Albinismi on erikoini ilmijö, albinossina voijah olla kašvit, elukat, kalat, linnut ta ihmisetki.

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat