Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Asie on veneheššä

Šyyškuun 16. päivänä Kiži-musejon näyttelykeškukšešša avattih interaktiivini lapšilla tarkotettu Asie on veneheššä -näyttely. Musejonruatajat šanotah näyttelyö šykyšyn kirkkahimmakši tapahtumakši.

 

Näyttelyn viralliset avajaiset piettih aukivolla näyttelykeškukšen luona. Aukivon kešellä oli ašetettu vereika-veneh. Tämä epätavallini piätöš heti vei näyttelyn vierahie erinomaseh ilmapiirih.

Näyttelyn avajaiset mäntih tosi juhlallisešti. Tuntu, jotta še on tärkie tapahtuma kaikilla keräytynyillä.

Kiži-musejon varajohtaja Irina Anikina kerto:

– Männyistä ajoista alkuan Kiži-šuarella piäkulkuvälinehenä on oltu venehet. Vuosišatojen kuluttuo šielä muovoštu eri venehlajija: kižanka, dolbl’onka, vereika. Kiži-šuaren eläjillä veneh oli tosi tärkie esineh. Šentäh täššä näyttelyššä päivänšankarina on juuri veneh. Kaikki alko nellä vuotta takaperin, konša Kiži-šuarella peruššettih perintehellisen laivanrakennukšen ta laivankuletuštiijon venäläini lapšien- ta nuorisonkeškuš. Vuosien mittah šiinä opaštu yli 100 henkie. Meijän vierahien joukošša on laivanrakentajie ta laivankulettajie, muun muašša Kižin regatan peruštaja Juri Naumov.

Näyttelyn konseptijon luatijina ollah Kiži-musejon piämetodisti Anna Isakova šekä taiteilijat Vladimir ta Viktorija Zorinit.

Näyttelyn avajaisissa musejonjohtaja Jelena Bogdanova korošti, jotta keräytynyitä yhistäy rakkahuš veneheh. Jelena Viktorovnan mieleštä, näyttely on kaunis ta kirkaš. Šamoin še esittäy, mitein nykyaikasien keinojen avulla voit kehittyä nuoremman šukupolven mielenkiintuo veneheh.

– Ruato mäni kepiešti, myö loima taitotevokšen, šano taiteilija Vladimir Zorin. – Še oli vapua luomistyö, kumpani toi meilä mielihyvyä. Tällä keinoin myö šaima mahollisuon lisätä kirkkahie värijä Karjalan harmuah šykyšyh.

Metodisti Anna Isakova kerto näyttelyn konseptijošta:

– Kiži-šuarella veneh on aina ollun piäkulkuvälinehenä. Šen käyttämini kuulu elämän kaikkih aloih. Venehellä käytih kalalla, meččäh, šieneh ta marjah. Venehellä vietih erilaisie tavaroja ta kuormoja, muun muašša lehmie paimennušmailla. Lapšet iče piäštih kouluh venehellä. Pruasniekka- ta jarmankkapaivinä venehellä šiirryttih paikašta toiseh. On tosi tärkietä šytyttyä nuoremmašša šukupolvešša mielenkiintuo kantatuattojen kulttuurih, perintehih, elämäntapoih. Juuri še on näyttelyn tarkotukšena.

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat