Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Rohkevuon tunti koululaisilla

Šyyškuun 13. päivänä Kalevalatalo-etnokulttuurikeškukšešša piettih Kalevalan piirin vapauttamisen šuomelaisien miehittäjien vallašta 75-vuotispäivällä omissettu tapuamini.

Šinä päivänä tunnetun tiijuštelijan Mihail Nikutjevin poika Vladimir Nikutjev kerto tuattoh elämäštä ta urošruavošta koulun 9. luokan opaštujilla. Kertomuš oli oikein mukava. Koululaiset miettiväšti kuunneltih Vladimir Nikutjevin juttuja urhakašta šotamieheštä. Tapuamisešta tuli tovellini Rohkevuon tunti.

Mihail Artemjevič Nikutjev oli šyntyn vuotena 1913 Akonlahešša. Šuuren isänmuallisen šovan enšimmäisistä päivistä alkuan hiän omatahtosešti mäni työläisien ta talonpoikien puna-armeijah. Lapšuošta Mihail hyvin šuunnistautu mečäššä, hyvin pakasi venäjäkši, karjalakši ta šuomekši, oli keštäjänä, rohkiena ta älykkähänä miehenä. Nämä parahat puolet autettih häntä tulla Urho Antikaisen tiijuštelujoukon ošanottajakši. Rautatieašemalla Mihail Nikutjevin toisien tiijuštelijien kera šai tietoja vihollisien šotajoukkojen šiirtymiseštä.

– Omissa muisselmissa tuattoni kirjutti, jotta hyvin muistau ta konšana ei unoha retkie vuuvven 1942 oraškuun lopušša. Piti tähyštyä Vuonnini- Šuomi-tietä ta räjähyttyä šilta Vuonnisen joven piäličči, mitä viholliset tarkašti varteitih. Tiijuštelijat ašetettih räjähyšaineh ta šilta räjähti. Vihalliset ajettih heitä jälkeh muutoma kilometri, ka tiijuštelijat peittäyvyttih meččäh. Šiitä tiijuštelijat jatettih tien tähyštämistä. Ta kerran hyö vaštauvuttih vihollisen kera tappelušša. Täššä tappeluššф tuattoni oli kakši kertua huavotettu oikieh jalkah. Šiitä, konša tiijuštelijat peräyvyttih tappelušta, niin hiän šai vielä 16 huavua. Tuatto peitti omie kaverija, konša hyö lähettih pois ta ampu vihollisih konehpyššyštä. Viholliset tahottih ottua tuattoni vankiksi, ka hiän tappo nellä vihollista ta toiset juoštih pakoh. Aštuo tuatto ei voinun, ryömi polvusillah ta rikeneh mäni tajuttomakši kivušta. Vain kolmantena päivänä hiän tunsi kivun vähentämistä. Iče šito huavat, luati kainalošauvat. Šiitä mäni vielä kahekšan vuorokautta ta Luušalmen kylän lähellä hänet huomattih rajavartijat.

Pitän parenomisen jälkeh Mihail Nikutjev tuaš läksi puoluštamah isänmuata. Konša šotatoimet Karjalan rintamualla loputtih, šotamieš taisteli Itä-Prussijašša. Tiijuštelijien tehtävä vaikeni, šentäh kun šielä ei ollun tavallisie meččie ta miehet ei vuotettu apuo paikallisilta eläjiltä. Viimesen retken tiijuštelija täytti Čekki-Šakšan rajalla. Omašta rohkevuošta Mihail Artemjevič oli palkittu mitalilla ta kunnivomerkkilöillä, šemmosilla kuin Ruškien tähen kunnivomerkki, Ruškien lipun kunnivomerkki, Mainehen III aštehen kunnivomerkki.

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat