Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Tuuksenjoven randažil

Vera Vasiljevna Kuznetsova suvaiččou mustella, kui sobuh ellettih enne rahvas Tuuksenjoven randazil. // Kuva: Veronika Kuznetsova.

Tuukseh kuuluu kolmattukymmendy piendy da suurdu hieruu. Enne kai net oldih erikseh. Hierut on sijoituttu Tuuksenjoven rannoile. Enzimästy kerdua enimät mainittih jo 1500-1600-vuozien verokirjois. Mennyt kerran lähtimmö joven mugah sen ylävirdah päi hieruloin nimii sellittämäh da azetuimmo puoles matkas Riiškalah. Täl kerdua jatkammo matkua ielleh Ladvassah.

– Riiškal nenga oli koit, dorogua myöten, da enimät jogehpäi. Koit oldih, vot enimyttäh oldih vahnat suuret koit, no oli i pienembiä, a vot sit jällespäi, konzu jo elettih, nu jälles voinua, – Anna F’odorovna Koigerovan kel pagizemmo toizel Riiškalan agjal, lähäl Teppulua. – Yksi oli hyvä dielo se, što ylen elettih družno. Nenne kodizet, kudamat on yhty muastii, net kai srojittih, toine toižel avvutettih. Taloloil oldih, kačo, Zaverkan, Tarkiežen, Pašken, mugahäi meile nämmä kai hierus. No Tuuksenjovel hierut ollah ammui. No nimet, konešno, oldih. Hot’ Teppul libo Änkil. Toizel puolel jogie sie oli. Da sit oli sie Tekaččul.

Tekaččul on Bojaršinan jälles Riiškalan vasturannal, vähästy enne Riiškalua.

– Sit on Ängioja, se on nimi, ei nimi, a kala, ängeriäine. I poikki Ängiojas on hieru Tekaččul, ozuttau kartua Valentina Vasiljevna. – Täs oli yksi buabuška, eli ammui jo, konzu minä täh hieruh tulin, T’okakse händy kirruttih. Obično vet’ hierut pandih nimet mužikkua myöte, ižändiä myöte. En tiijä, kui tämä sanuo nimi.

Tekaččulan nimi on roinnuhes ristikanzan nimes libo liigunimes. Sih vihjuau l-loppu. Ga mi liigunimi on sen pohjannu, mi se on Tekačču ei sua sanuo. 

Muite muis on Vil’l’oitul

– Jälles sidä Tekaččulua on hieru Vil’l’oitula. Vil’l’oitula on ylen interesnoi nimi, i pistsovoih kniigah 1582 on kirjutettu, što sit hierus Villetuluskaja, no Villetuluskaja i Vil’l’oitul vähäžel ollah samanmoizet, jatkau Valentina Nikolajeva.

Vil’l’oitul on Riiškalan vastaspäi joven toizel puolel. Iänisjärven viijendeksen vuvven 1582-1583 vuvven verokirjois luvemmo:

“Vil’l’oitulan kylä Tuuksenjovel Pitkojalluo, taloloi nostettih voinan jälles, da sit on muanruadajua: Kuzemka Kirilov, Jakun’a Kengänombelii, Rod’a Mihailov da kaksi taloinsijua, eläjii tapettih ruočit. Kyndömuadu viizi nelländesty da hyllättyy kyndömuadu kaksikymmen viizi nelländesty pellol, kahtes saman verran, heiniä viizikymmen puukeskie. Elävänny puoli pižii, puustannu kaksi pižii da puoli pižii”...

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat