Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Bisnessin uuvvet mahollisuot -forumin ošanottajat Aleksei Kosiginin ta Urho Kekkosen muistopaččahan luona. // Kuva: Aleksandra Bronzova

Šajekuun 1. päivänä Koštamukšen Družba-keškukšešša piettih kolmaš kanšainvälini Bisnessin uuvvet mahollisuot -forumi. Šen järještäjina oltih Koštamukšen kaupunkipiirin hallinto, kaupunkin Karel’ski okatiš -peruššušlaitoš šekä šuomelaini hallitušliitto “Kainuun Liitto”.

Tämän vuuvven tuiskukuušša Koštamuš šai Etuoikeuvellini aloveh sosiali-talouvellisešša kehitykšeššä -statussin. Uuši statussi antau Koštamukšella erinomasie mahollisukšie bisnessitoiminnašša, lisyäy kaupunkin kilpailukykyö.

Kuin huomasi tervehyššanoissah Karjalan tašavallan Lakienluajintakokoukšen deputatti, Karel’ski okatiš- ta Olkon -laitokšien piäjohtaja Maksim Vorobjov, piirikunnan hyvintoimihtulo riippuu bisnessitoiminnan kehitykšen miäräštä. Toveštah, bisnessitoiminnan kehitykšen miäräh vaikuttau infrastruktuurin luatu. Tältä kannaltaki Koštamuš kehittyy, on korjattu ta vajehettu Kočkoma–valtijonraja -tien šuurin oša.

Forumin juhlallisissa avajaisissa esiinnyttih šamoin Karjalan tašavallan halličukšen talouvellisien kyšymykšien piäministerin šijahini Dmitri Rodionov, Koštamukšen kaupunkipiirin johtaja Anna Bendikova, Kainuun alovehen piämieš Pentti Malinen, Venäjän ulkoaseijenministerijön Petroskoin laitokšen etuštaja Sergei Bezberežjev. Jokahini toivotti pitkäaikaista ta tulokšellista yhteistyötä talouvellisella ta kulttuurialalla.

Kanšainvälisen forumin piätarkoitukšena oli tarita Venäjän ta Šuomen ošanottajilla uušie mahollisukšie bisnessitoiminnan kehityštä varoin valtijon šekä yksityishenkilöjen rahavarojen käyttämällä.

Kahen muan bisnessitoiminnan, konsulinviraštojen ta instituuttien etuštajat šekä forumin vierahat otettih ošua kolmeh kokoukšeh, missä käsiteltih Karjalan pohjoishallitukšien mahollisukšie Arktikka-aloveheh liittäytymiseh jälkeh, Arktikka-alovehen kehityštä Lapin mukah, nuapurimaijen yhteistyön perspektiivija tulovaisuošša. Kokoukšien mukavana teemana oli ekologijua koškija kyšymyš: ruhkien lajittelukeryämini, vesieläimien kašvattamini, luonnon- ta energijanšäilyttäjät tuotantoteknologijat.

Forumin tulokšena oli yhteistyöšopimukšen šolminta, min mukah ruvetah kehittämäh UNESCO: n Metsola-biosferialovehta, kumpaseh kuuluu ni Koštamukšen kaupunkipiirin aloveh.

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat