Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Kanšaneepossa vain kirjuttajan runoelma?

Viime pimiekuušša Dmitri ta Anatoli Bakulinit lahjotettih Sampo. Pohjolan runot -kirja Karjalaisien, vepšäläisien ta šuomelaisien resurssikeškukšen kirjaštoh. // Kuva: Margarita Pehkonen

Eepossan erilaisien kirjamuotojen luomini on nykypäivinäki melko šuosittu šuomelais-ugrilaisešša muajilmašša. Esimerkiksi, 1990-luvulla ilmešty erz’an ta mokšan šankarieepossan kirjallini versijo, min oli kirjuttan Aleksandr Šaronov. Myöhemmin, 2014 vuotena, oli julkaistu inkeriläini Liekku-eepossa, kumpasen Mirja Kemppinen oli valmistan Šuomen kanšan vanhat runot -kirjašša julkaistujen inkeriläisien lyyrisien laulujen pohjalla. Vuotena 2012 Petroskoissa oli painettu vepšäläini Virantanaz-eepossa, kumpani pohjautuu vepšäläisih kanšanrunoih. Dmitri ta Aleksei Bakulinien tevokšen “Sampo. Pohjolan runot” niise voit liittyä tämmösien luomukšien rivih. 

Jo ihan kirjan kannešta alkuan kirjuttajat yritetäh šuaha lukijat erehykših šanuon, jotta hyö on luotu karjalaini eepossa. Kuitenki, on ihan šelvä, jotta meijän ieššä on kirjuttajien luoma uuši kirjallisušrunoelma, kumpani on luotu karjalaisien eeppisien runojen pohjalla. Kirjuttajat on omalla tavalla tulkittu kanšanrunoušainehistuo, melko helpošti “kekšitty” šiih uušie juonija ta hahmoja. Kirjuttajan alku näkyy kieleššäki – runoelman tekstissä on kieliopillisie ta tyylivirheitä, kirjuttajat ei ole kaikičči piteliyvytty kalevalaista runomittatapua.

Äijän huomautukšie herättäy alkukirjutuš, kumpasešša šeloššušmuotosešti kerrotah tuttuja aseita, antamatta mimmosiekana viittehie alkulähtehih. Kun šamalla karjalaiset kanšanrunouven ta kirjaillisuon tutkijat Kielen, kirjallisuon ta istorijan instituutin 80-vuotisen istorijan aikana on omissettu šuuri miärä kirjutukšie ta monografijoja juuri tällä teemalla. Kirjallisušluvettelošša ta alaviittehissä himottais nähä viittehie vaikkapa merkittävimpih tutkimukših.

Erähät teesissit ollah tovissukšena šiitä, jotta kirjuttajat yhteheš ollah loittona karjalaisušaseista. Esimerkiksi ei ole tovenmukaista šanomini šiitä, jotta “ei ennein eikä nykyjäh Šuomešša ole pietty karjalan kieltä iččenäisenä kielenä, a karjalaisie eri kanšana” (š 21).

Ei ole šelvä, mistä šyyštä kirjan alkukirjutukšešša kirjuttajat yritetäh vähekšie Elias Lönnrotin panošta karjalaisien runojen keryäjänä ta Kalevala-eepossan luojana. Myö kuitenki olemma šitä mieltä, jotta päinvaštoin, on koroššettava Elias Lönnrotin šuurta ruatokykyö ta šitä panošta, kumpasen hiän oli tuonun karjalaisen kanšanrunouven perinnön keryämiseh ta šäilyttämiseh.

Kirjan luatijien mieleštä, karjalaisilla ei ole ”kirjallista eepossua”. Kuitenki tietomiehet jo aikoja on piäšty yhtehiseh mieleh, jotta ”Kalevala” on kirjallini eepossa, huolimatta šiitä, jotta šen tekstih on otettu motiivija balladoista, hiälauluista tnpp. Ta još ”Kalevala” on kirjallini eepossa, niin kannattau muissuttua šen lukusie kiännökšie, kumpasien luvušša on Raisa Remšuvejvan luatima kiännöš karjalan kielen vienan murtehella (2015) šekä Zinaida Dubininan kiännöš livvin murtehella (2009). Tuntuu šiltä, jotta kirjan luatijat piätäkauten ei kirjuteta näijen kiännökšien olomašta ološta ta šanotah omua kirjua ENŠIMMÄISEKŠI karjalankielisekši eepossakši. Näin ollen kirjuttajat šuahah lukijakunta erehykših.

Kirjan luatijat ei olla kanšanrunouven tutkijie, kuitenki hyö šuurella rohkeuvella ottauvuttih rekonstruoimah muinosie myyttilähtehie ta motiivija. Tulokšena on epyälömättä uuši kirjallisuštevoš eikä kanšaneepossa. Šiinä voit vaivatta löytyä ne runojen ošat ta rivit, kumpaset kirjuttajat on kirjutettu iče. Tekstissä on kieliopillisie virheitä, kirjuttajat ei kaikičči piteliyvytä kalevalaista runomittua, šanašton valintaki šynnyttäy šuurie epäilyjä. Tekstien ta kiännökšien vertuamini voit antua teemua erilliseh tutkimukšeh.

Lopukši halusima šanuo, jotta kaikista näistä huomautukšista huolimatta tällä kirjalla on olomaššaolo-oikeuš ainuolla tärkiellä varaukšella – še ei ole karjalaini eepossa, vain kirjallisušrunoelma, kumpani on luotu vienankarjalaisien runojen pohjalla ta kumpasella juonen kannalta on vähä mitä yhtehistä oikien karjalaisen eepossan kera.

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat