Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Merkkipäivistä pujotetut helmet

Kalevalatalo-etnokulttuurikeškukšen johtaja Nadežda Vasiljeva kostitti vierahie kalitoilla. // Kuva: Sergei Kondratjev

Juhlapäivänä pieni talo Kuittijärven rannalla puitto eleyty. Karjalan anšijoitunut kulttuuriruataja Valentina Saburova valmisti pruasniekan juonen. Valentina Kirillovna yheššä Kalevalatalo-etnokulttuurikeškukšen spesialistien kera staraitih esittyä keräytynyillä tavallista karjalaista elämäntapua, kumpasešša elettih ta luotih meijän runonlaulajat ta starinankertojat.

Niin, aikaseh huomenekšella karjalaisešša pirtissä lämmittettih kiukua, pihalla kiehu samovuara, a talon kotiväki vuotti vierahie ta luati kotitöitä. Keräytynyöt kuvottih verkkoja, kartattih, tuuvvitettih lapšie, pantih halkuo kiukuah ta paistih kalittoja. Kaikin laulettih karjalaisie lauluja, leikittih, arvattih arvautukšie, muisseltih vanhoja tapoja, šananlaškuja, šananpolvija ta primiettoja, kerrottih toini toisella mukavie juttuja. Tietyšti, juhlaväki joi samovuaračäijyö kalittojen kera. Pruasniekkah tultih Maura Hotejevan punukat L’udmila Golubtsova ta Tatjana Mitrofanova.

Karjalan anšijoitunut kulttuuriruataja Nina Ivanovna Zubanova kerto ihmisistä, kumpasien avulla ilmešty runonlaulajien musejo:

− Runonlaulajien musejo tahi runonlaulajan Marija Andronovna Remšun talo kuuluu istorijallisien muistomerkkien joukkoh. Tämä talo on ainut esimerkki, kumpani liittyy Marija Remšun nimeh. Enšin iče talo šijoutu Vuokkiniemen Kaskolʼašša, noin 94 kilometrie Kalevalašta.

Vuuvven 1975 pimiekuušša Kalevalan piirineuvošton šilloni toimehpanija komitietta piätti šiirtyä istorijallisen muistomerkin – Marija Remšun talon – Vuokkiniemen kyläštä Kalevalan pos’olkah. Vuotena 1981 talo oli kunnoššettu ta vuotena 1984 šiinä avattih musejo.

Vuuvvešta 2008 Runonlaulajien musejo kuuluu Kalevalatalo-etnokulttuurikeškukšen struktuurih.

On mukava, jotta nyt on šemmoni musejo, paikka, kunne šie voit tulla ta heti puitto šiirtyö šata vuotta takaperin. Šie voit kaččuo ta kuvitella, mimmosissa oloissa elettih meijän ämmöt ta ukot. Myö nyt voimma vain kajehtie meijän kantatuattoja, vet hyö elettih ekologisešti puhtahissa taloissa, missä kaikki oli tehty puušta, šyötih ruokua ilman palmuöljyö. Musejon ilmapiirissä tuntuu mitä lienöy šalaisutta. Še vetäy ta ihmetyttäy.

 

 

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat