Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Nuožarven syväin

Jekaterina Gapejeva tuli ruadoh Nuožarveh Kul’tuuruopiston loppiettuu kul’tuurualan ruadajan leibih.

Kat’uša

Kat’a rodivui vuvvennu 1952 Priäžän piirin Iivanistoh. Häi oli vessel da kirmei jallal, susiedat da omat kučuttih tyttyö Kat’ušakse. Häi suavaičči pajattua, ainos oli dovarišoin joukos, maltoi suaja lapsii kižah, luadi konsertoi kyläläzih niškoi. Konsertuzualannu oli koin perti. Ruavon jälles rahvas käydih kaččomah konsertua, keräle otettih omat taburietkat, kel ei olluh kunne istavuo – seizottih pertin kynnyksel. Pertis kuului runoloi, ezityttihgi pikoi-pienetgi artistat. Kat’uša pajatti niilöi pajoloi, kudamii häi kuuli omis vahnembis. Kat’ušan ammatti jo silloi oli tietois – školan loppiettuu neidine lähti opastumah kul’tuuruopistoh Petroskoih. Sen jälles händy työttih ruadoh Nuožarven kul’tuuruataloih.

 

Nuori da nerokas ruadai

Nuorel, čomal da tävvel vägie neidizel enzimäi pidi tuttavuo Nuožarven eläjih. Nuožarveläzet terväh ruvettih pidämäh neidisty omannu, rahvas mielihyväl ruvettih yhtymäh hänen ruadoh. Kul’tuurutaloih rubei käymäh nuorii, ruado sie kiehui huondekses ildassah: rahvas opastuttih pajoloi, piettih illaččuloi da spektakliloi. Yhten kerran kuulužu horeograffu Viola Malmi kučui Nuožarven artistoi Kižin suarele ozuttamah, kui karjalazet ennevahnas piettih svuad’bua. Kyläläzile artistoile se oli moine enzimäine kunnivomatku, heijän neruo korgiesti arvostettih ulgomualazet rahvas...

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat