Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Tartut ruadoh, ruado iččeh tartuu

Tuuksen kylän karjalaine Alla ruadau raadivos jo läs puoldutostu vuottu. Ruado muanankieln alal ylen äijäl miellyttäy nastu. // Kuva: Elina Potapova, “Oma Mua”.

Alla Solovjova on rodinuhes umbikarjalazeh Kondratjevoin pereheh Anuksen čupun Tuuksen hieruh. Kyläs perehty kirrutah Vaslein perehekse, onnuako rovus oli Vaslei. Allan tuatto on rodužin Tuuksespäi, muamo on Reboinselläspäi, opastundan jälles naine tuli ruadoh Tuukseh, kus vahnembat tuttavuttihgi. Perehes keskenäh paistih karjalakse, ga Alla da hänen nuorembi Iivan-velli vastattih vahnembile ven’akse.

– Minun muamo ijän kaiken ruadoi voimattomanhoidajannu ambulatouries. Sinne kävyi äijy rahvastu, heijänke muamo pagizi karjalakse. Vaiku liäkäri oli ven’alaine, ga sobuh ruattih. Tuukses tänäpäigi kuuluu karjalan kieldy, kerdoi Alla Solovjova.

Školas toizes kluasas algajen Alla rubei opastumah suomen kieldy, naine hyvin mustau omua opastajua Sergei Bariginua. Opastuo kieleh oli mieldy myö. Kois neidine pagizi suomekse buabanke, kudai voinan aigua oli suomelazien okkupatsies. Školan loppiettuu Alla piäzi opastumah Petroskoih Baltiekkumeren filolougien da kul’tuuran tiedokunnale.

Tiedokunnan “kuldaine aigu”

Konzu vuvvennu 1996 Alla algai opastuo Baltiekkumeren filolougien da kul’tuuran tiedokunnal, sie oli kaksi laitostu – suomen kielen laitos da karjalan da vepsän kielen laitos. Tiedokunnan johtajannu oli P’otr Zaikov. Sillostu aigua Alla sanou tiedokunnan “kuldazekse aijakse”.

– Opastujua oli äijy, meidy juattih, onnuako, kuudeh joukkoh, opastuspertit oldih tävvet. Enziallus karjalan kieleh meidy opastui Natalja Gilojeva, myö olimmo hänen enzimäzet opastujat. Sit karjalua jatkoi Jelena Bogdanova... 

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat