Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Karjalan kielien elvytysty Suomes

Elvytysprojektan vedäi Heini Karjalainen Oulun alovehen Salmi-kerhon kerähmös. // Kuva: Martti Penttonen.

Suojärveläzii sijoitettih Nurmeksen ymbäristöh, salmilazii Kuopion ymbäristöh päivänlaskun puoles Raudulambeh suate, Oulun lähäle Muhokseh, suistamolazii Iisalmen ymbäristöh Pielavedeh da Keiteleh suate, da imbilahtelazii Varkauksen ymbäristöh. Ku rajakarjalazet enimyölleh oldih muanruadajat, Suomesgi heile annettih palaine muadu. Suurii perehii se pahoi elätti, sendäh rahvas ololoin azetuttuu rubei eččimäh leviembiä leibiä muijal. Sendäh 30 000 karjalankielisty rajakarjalastu levittih ymbäri Suomen. Enzimäzen muailmanvoinan bojuloin periä Suomeh oli jo tulluh 20 000 vienankarjalastu, enimyölleh Pohjas-Suomeh.

Suomes oli muailmanvoinien välis da jälgehgi vallal oli suomelas-natsionalistine hengi. Karjalazii vastattih paikkukunnas da ristikanzas rippujen libo ystävällizesti da žiälöijen kodirannan menetännyzinny “heimovellilöinny” libo vihamielizesti viäryuskozinnu “ven’alazinnu”, kudamat tuldih heijän mualoile elämäh. Valdivovallan puolesgi vastuandu oli kahtalaine. Yksielpäi korvattih menetyksii Karjalas da annettih muapala, eri uskonduogi tirpettih a karjalan kielen olemasolendua ei ni tunnustettu (suuri vuitti rahvahas viegi ei tunnusta) da voinan voittajan vuadimukses poliittine pagin Karjalas kiellettih.

Karjalazil pidi assimiloittuo “oigieloikse” suomelazikse. Meil, lapsil, pidi mennä suomenkielizeh školah da tarkah azetella sanat, ku emmo puuttus ven’alazikse... 

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat