Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

“Kalevala” taiteilijien šilmin

Näyttelyn enšimmäisie kaččojie // Kuva: Leonid Nikolajev

“Kalevalua” lukies’s’a meijän miekikuvitukšešša šynnytäh šankarien hahmot ta tapahtumien kuvat, monet niistä ollah niin kuin Osmo Borodkinin, M’ud Mečevin ta Georgi Stronkin tauluissa. Nämä kuvataiteilijat oltih Kalevalan eepossan enšimmäisinä kuvittajina Venäjällä. “Kalevalan” 100-vuotisjuhlana, 1949 vuotena oli ilmotettu “Kalevalan” kuvien kilpailu.  Še piettih šen ajan Karjalais-šuomelainen sosialistisen neuvoštotašavallan korkeimman neuvošton johtajan Otto Kuusisen ehotukšella. Taiteilijien tehtävä oli mualata eepossan šankarien kuvie, jotta heijän hahmot oltais kirkkahat ta jiätäis muistih šamoin, kuin venäläisien biliinien šankarien kuvitukšet. Kilpailu oli merkittävä näillä kolmella kuvataitelijalla. Esimerkiksi, šiitä alko M’ud Mečevin tutuštumini “Kalevalah”. Kilpailušta hiän tiijušti kirjallisušleheštä. Eepossan nimi šynnytti taiteilijalla šuurta kiinnoššušta.

– Hiän kiireheššä tutuštu eepossah, luki “Kalevalua” ta kuvuamataituo koškijie kirjoja. Kolmešša-nelläššä kuušša hiän luati kymmenen mualaušta ta lähetti ne kilpailuh. Näistä tauluista hänellä myönnettih kolmaš palkinto. Še oli nuoren taiteilijan enšimmäini šuuri voitto, näyttelyn kurattori Tatjana Berdaševa kerto.

Šen jälkeh M’ud Mečev tuli Karjalah, hiän eli Solomannin kyläššä ta ečči kylän eläjissä hahmoja eepossan šankarien tauluja varoin.

Vuosi 1949 oli Osmo Borodkinin lahjakkuon tunnuššušvuotena. Borodkin ošasi valita ta koroštua šankarien erikoispiirtehie, kumpaset autetah ymmärtyä heijän luontehie. Osmo Borodkin šynty karjalaisešša kyläššä Oulankašša. Lapšušvuosista alkuan hiän oli ošana perintehellistä karjalaista kulttuurie ta elämäntapua. Kouluaikana enšin Oulankašša, šiitä Kiestinkissä hiän rupesi harraštamah piiruštamista ta musiikkie. Osmo piäsi opaštumah Petroskoin opaššušopistoh 15-vuotisena. Kaiken vapuan ajan hiän omisti kuvuamataijolla ta musiikilla. Ajatuš Kalevalan kuvittamisešta hänellä šynty opaššukšen aikana Leningradissa. Hiän opaštu taitelijakši ta vietti äijän aikua musejoissa tutkimašša kuvataiteilijien teknikkoja. Osmo Borodkinin “Kalevalan” taulut erikoisešti kiinnoššetah Marija Kundoz’orovua. Marijan tutkimuštyö littyy runoih ta häntä kiinnoštau kaikki, mi koškou eepossua ta runoja.

– Osmolla oli juuri tämä etu, jotta hiän šynty šielä Kalevalan mailla, hiän näki kaikkie näitä maisemie ta šentäh hänellä oli melko helppuo mualata niitä. Šamalla, hänella autto še, jotta hiän oli Kalevalan muan poika ta Karjalan rahvahan lapši, Marija šelitti.

Osmo Borodkin niise šai kilpailušša kolmannen palkinnon. Še oli myönnetty taiteilijalla kuoloman jälkeh. Osmo Borodkin kerkisi kuvittua “Kalevalua” vain kolme vuuvven aikana, hänen elämä pietty liijan ruttoh.

Kilpailun korkeimpana palkintona oli toini palkinto, enšimmäistä ei myönnetty. Šen šai Georgi Stronk. Monet “Kalevalua” lukies’s’a kuvitellah eepossan šankarija juuri tämmösinä. Alušta hänen “Kalevalan” šankarit oltih niin kuin tarinojen šankarit, myöhemmin  “Kalevalan šankarie” mualatešša hiän käytti Karjalašša eläjien ihmisien hahmoja. Ajellen Karjalua myöten hiän ečči paššuajie ihmisie ta luonnon maisemie. Stronk harrašti kanšantietuo ta kiinnitti šuurta huomijuo pohjoiskulttuurin erikoisukših.

– Još kyšyttä, mitein kuvata Karjalua, voitta kaččuo Stronkin tauluja. Niissä šuau nähä kallivopiirrokšie, niistä näkyy Karjalan kanšallisie piirtehie ta perintehie, Tatjana Berdaševa lisäsi.

Näyttelyn avajaisih tultih Kalevala-eepossan lukijat ta tutkijat, runolaulajien jälkiläiset ta ne, ket tunnettih kuvataiteilijie. Šiinä šai kuulla äijän miellyttävyä eepossašta ta taiteilijista, kuulla perintehisie runoja. Näitä tauluja voit kačella musejošša 17. kevätkuuta šuaten.

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat