Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Pienen kanšan šuuri runoilija

Kolme vuotta takaperin, pakkaiskuun lopušša vepšäläini runoilija, kiäntäjä ta lehtimieš Nikolai Abramov olis täyttän 55 vuotta.  Valitettavašti hiän ei elän omah merkkipäiväh šuaten vain yhtä päivyä.  Šilloin runoilijan merkkipäiväillačun ieštä, mi oli valmissettu Karjalan Kanšallisen kirjaštošša, piettih hänen muistoilta. Vuuvven piäštä šamoissa tiloissa pietyššä runoilijan muistotilaisuošša oli ilmotettu, jotta Nikolai Abramovilla myönnettih Karjalan kanšankirjailija -arvo kuoloman jälkeh.

Leningradin alovehen Podporožjen piirin eläjät niise ei unoheta omua muanmieštä. Piirin keškuškirjaštošša, kumpasešša Nikolai rikeneh tapasi lukijieh kera, viime vuuvvešta alkuan ruvettih järještämäh runoilijan luomistyöllä ta elämällä omissettuja alovehienvälisie konferenššija. Niih keräytyy hyvin äijän rahvašta.

Tämänvuotiseh tapahtumah kirjašton ruatajat oli valmissettu Nikolai Abramovilla omissettu näyttely ”Pienen kanšan šuuri runoilija”. Šiinä oli esillä Abramovin runokirjoja šekä hänen elämäštä ta luomistyöštä kertojie kirjoja ta dokumenttija, hänen veššoja, šekä hänen luatimie valokuvie (vet Nikolai oli šamoin tunnettu valokuvuajanaki).

Konferenššin alušša kirjašton johtaja Galina Artemjeva šekä Karjalan kanšallisušpolitiikan ministerijön ta Podporožjen piirihallinon etuštajat tervehittih kaikkie.

Enšimmäisinä pivošša esiinnyttih Petroskoin vierahat – vepšäläini Randaine-folkryhmä. Yhtyveh esitti Nikolai Abramovin runoih šäveltämie lauluja.

Šiitä Karjalan Kanšallisen kirjašton ruatajat, Podporožjen teknisen tehnikumin studentit, šekä 1. koulun ta taitehkoulun opaštajat kerrottih omie šeloššukšie, mit oli omissettu kanšankirjailijan elämällä ta luomistyöllä.

Vierahat Vinnitsan kyläštä – internattikoulun opaštajat, laulajat ta vepšäläisen Päiväine -kuklateatterin artistat esitettih kirjallisuš- ta musiikkiohjelma ”Runod-pajod vepsän man”. Šiinä kuulu Arbamovin runoja šekä hänen runoih šäveltämie lauluja.

Kaččojien šuurta huomijuo herätti moskovalaisen vierahan esityš. Runoilija ta kiäntäjä Mihail Vas’kov eläy Moskovašša, ka hänellä on kuin karjalaisie, šamoin ni vepšäläisie juurija. Hänen avulla jo Nikolai Abramovin kuoloman jälkeh näki päivänvalon runoilijan runokokoelma ”Ogl’anis, vet eto ja!” (Kačo tuakše, vet še mie olen!). Šamoin oli painettu I konferenššin ainehistokokoelma. Nykyjäh Moskovašša valmissetah painettavakši vielä yhtä Abramovin runokirjua – ”Vozmožno, eto ja” (Voi olla, jotta še olen mie).

Liikuttavie esitykšie piettih runoilijan čikko Taisija F’odorova Vinnitsan kyläštä šekä petroskoilaini Vepšäläisen kulttuurišeuran aktivisti ta Nikolai Abramovin ristimuamo Svetlana Pas’ukova. Taisija luovutti kirjaštolla kanšijon, kumpaseh oli kerätty hänen veikon lukusie lehtikirjutukšie.

Konferenššin lopušša kirjašton johtaja Galina Artemjeva korošti, jotta tämmöset Nikolai Abramovin muistotilaisuot runoilijan šyntymäpäivänä tullah perintehellisiksi.

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat