Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Omamualaiset

1. Muanmiehet, kollegat ta tovarissat: Vienan Viesti -lehen piätoimittaja Viktor Melentjev ta Oma Mua -lehen piätoimittaja Vladimir Kettunen, 1990-vuuvvet. // Kuva: Viktor Trošev

Omilla kotipaikoilla Vladimir Stepanovič kävi vuotta nellä takaperin. Kalevalašša vielä eletäh hänen plemännikät, ka vanhat heimolaiset ta tuttavat on jo kuoltu.

Vladimir Kettunen on šyntyn Kuušilahen kyläššä (nyt še on Kuušiniemi) 1939 vuotena. Poika kävi kouluo Uhtuolla. Koulun jälkeh hänet otettih armeijah kolmekši ta puolekši vuuvvekši.

– Armeijan aikana kävin Kubašša. Šilloin oli Kuuban ohjuškriisi ta kahekšan kuukautta olin šielä. Armeijašša olin ilmatorjuntajoukošša. Stalingradista meijät kaikki vietih Muššalla merellä šuurella laivalla, šanottih, jotta pitäy lähtie, a kunne ei šanottu. Matka kešti kakši netälie. Laiva oli šuuri, vet’ kaikki tekniikka piti ottua matkah. Kubašša ollešša opaššuin espanjan kieltä, ka karjalan kieli rupesi unohtumah, eihän miun ympäristöššä ollun yhtänä karjalaista koko armeijan aikana. Ka konša myöššyin kotih, niin kieliki ruttoh muistu, kertou Vladimir Stepanovič.

Vuotena 1965 Vladimir Kettunen piäsi Petroskoin yliopistoh šuomen kielen laitokšella. Yliopiston piätettyö Vladimir Kettunen tuli töih Neuvosto-Karjala -lehteh. Šielä hiän ruato 20 vuotta enšin toimittajana, šiitä ošašton johtajana ta toimituššihterinä. Vuotena 1990 peruššettih Oma Mua -lehti ta Vladimir Stepanovič tuli šen piätoimittajakši.

– Kyllä uuvven lehen peruštamini ei ollun helppona hommana. Enšin kellänä ei ollun täyttä käsityštä, mitein kaikki pitäy järještyä. Mie olen vienankarjalaini, ka šielä oli vielä ni šuvikarjalaisie ta kielierot vaikutettih. Totta šanotah: “Alku on aina hankala.” Kuiteski ne enšivuuvvet oltih parahie. Rahvaš innoštu, jotta ilmešty karjalankielini lehti. Šillon lehen painoš oli 3000 kappalehta! Oli äijän lukijie ta hyvie kirjuttajie eri kylistä. Kielitaitaito oli kaikilla korkiella tašolla, koroštau Vladimir Stepanovič.

Vladimir Kettunen kymmenen vuotta oli Oma Mua -lehen piätoimittajan virašša, a šiitä myöšty jälelläh Karjalan Sanomat -lehteh ta toimi šielä tyylitoimittajana. Vuotena 2011 hiän läksi pensijalla.

Nyt eläkehpäivie Vladimir Stepanovič viettäy kešällä dačalla Munjärvenlahen kyläššä. Šielä hyö naiseh kera hoijetah tonttimuata ta hetelmäpuita. Talvija pariskunta viettäy kaupunkissa. Eläkkehellä ollešša Vladimir Stepanovič šeuruau mitä tapahtuu kieli- ta kulttuurialalla. Täštä hiän šanou niin:

– Voin šanuo, jotta ikävih aikoih olemma elän, kun kieli katou. Ajat on muututtu. Konša opaššuin Uhtuon koulušša, niin šielä kaikin paistih karjalakši. Ikätoveriloilla, kumpaset tultih Uhtuoh Venäjän toisilta alovehilta, niise piti opaštuo karjalua ta eryähät heistä tähki šuaten paissah kunnon karjalua. Entistä karjalua nyt jo ei ole. Ajat on oltu ta eletty. Nyt kuitenki on hyvä, jotta valtijo jonkun verran auttau ta kannattau, ta on vielä ihmisie, kumpaset ymmärretäh ta paissah muamonkieltä.

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat