Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

“Kantelettaren” värijä ta iänijä

Eri kanšojen kulttuurikirjavutta šai nähä Kanteletar-festivalin lavalta. // Kuva: Uljana Tikkanen

Tänä vuotena festivali kešti nellä päivyä. Ohjelmašša oli näytelmie, konserttija, esitykšie, illaččuja. Kanteletar alko Karjalan kanšallisen teatterin Trollin kruunu -spektaklilla. Tarina Pohjoismeren rannikolla eläjistä kummallisista olennoista oikein miellytti kuin pienie kaččojie šamoin ni vanhempie.

Festivalin piätapahtumat piettih 9. tuiskukuuta. Lauluja ta muusikkie kuulu jo huomenekšešta alkuan käsityöjarmankalla. Šiinä šai oštua lahjoja ta karjalaisie perintehellisie käsitöitä. Mattoja, kintahie, kotivehkehie tuotih naiset Kalevalan, Ontajärven, Sohjanankošen ta Vuokkiniemen kylistä. Käsityöruatoja kačellen ikäh kuin tutuššut  iče muasteriloih: yksi hyvin tietäy perintehie, toisella on hyvä mielikuvituš, kolmaš vašta alko harraštua käsitöitä.

Juhlallista tunnelmua jarmankan vierahilla lisättih laulu- ta tanšširyhmien esitykšet. Pruasniekkua varoin hyö opaššuttih uušie lauluja ta tanššija, ommeltih pukuja. Artistojen kešen näky Karjalan gorničan laulaja L’udmila Tihonova kaunehešša ruškiešša puvušša, kumpani eruou perintehellisistä koštoloista. Puku ommeltih  juuri tätä pruasniekkua varoin.

Tämän vuuvven “Kanteletar” keräsi šamalla lavalla vienan- ta livvinkarjalaisie, šuomelaisie, venäläisie ta inkeriläisie. Röntyškä -folkloriryhmä tuli Leningradin alovehelta, šen vanhin laulaja on Impi Jefimčuk. Hiän on 78 vuotta vanha. Monta vuotta hiän eli Arkankelin alovehella ta oli venäläisien lauluryhmien laulajana. Konsa hänen pereh myöšty jälelläh Leningradin alovehella, Impin täti Helma kučču hänet Röntyškä -ryhmäh.

Röntyškä on tanššišarjan nimi, ta šamoin paikan nimi, missä šitä tanššittih. Ryhmän naiset tanššittih niitä tanššija konsertissa. Hyö kaunehešti laulettih šuomen kielellä. Röntyškä ryhmäššä lauletah lauluja, kumpaset ollah tuttuja Karjalan puolellaki. Laulu- ta tanššiperintehet ollah lähiset. Ero näkyy pukuloissa. Naisien piällä oltih paijat, hamehet ta peretnikät. Rintamerkkaukšista näkyy, ken naisista on vanhempi. Kellä on paijan rintapuoleh laitettu šuuremmat merkkaukšet, še on nuorempi.

Zinaida Ust’ugova ta Raisa Kundoz’orova ollah Sohjanankošen kyläštä. Naiset šäilytetäh Kiestinkin lauluperinnehtä. Šuurešša konsertissa hyö laulettih Kiestinkin lauluja ta balladija.

Kanteletar-festivalissa aina šuau kuulla kantelehen šoittuo. Kanteletarhan on kantelehen tytär. Perintehellisešti konsertti alko kantelehenšoittajien orkesterin esitykšellä. Tänä vuotena šoittajat tultih Koštamukšešta, Kalevalašta ta Petroskoista. Livviläiseh kulttuurih festivalin vierahie tuttavuššutti Pilli-ryhmä Priäšäštä. Hyö näytettih mitein piettih Vieljärvellä ildukeččuloja-illaččuja ta laulettih Koivuselän častuškoja. Konsertin lopušša tanšši vienankarjalaisien kulttuurin šäilyttäjä Karjalan gorničča -ryhmä. Oman esitykšen jälkeh Šuomen lauluryhmä Niukkut Niivolašta laulo ta šoitti. Karjalan gorničča keräsi ta yhisti kaikkie festivalin ošallistujie šuureh kruugah.

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat