Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Kielitutkijat karjalan kielen rikkahuoh nähte

Nina Zaitseva ezittäy, kui Korelan kielen sanaston luadii ozutti vepsän kielen helevät konsonantat da murdehien eričykset. // Kuva: Ol’ga Dubitskaja, “Oma Mua”.

Mennyt nedälil Petroskois piettih XIII Krajevedčeskije čtenija -tiijolline konferensii. Täl kerdua sen tiemannu oli “Kniigat, lugemine, tiedo: muutandu aijas”.

Konferensies oli moni sektsiedu – Käil kirjutettu da painettu Karjalan perindö, Kielitiijolline kodialovehoppi, Histouriellizet tiijot, interpretatsiet, Media: alovehelline aspektu, Kirjalližus, lugemine, opastandu.

Konferensies, Kielitiijolline kodialovehoppi -sektsiel paistih karjalan da vepsän kielis da paikannimistös. Meijän arhiivois on äijy ilmoih piästämättömiä eriluadustu sanakniigua. Erähäs nämmis sanakniigois konferensies saneli Kielen, literatuuran da histourien instituutan ruadai, filolougien tiedodouhturi Nina Zaitseva. Naine kerdoi käil kirjutetus Korelan kielen sanasto -kniigas, kudai kirjutettih vuvvennu 1848. Tutkijoin mugah, tämä on enzimäine ven’a-vepsäläine sanakniigu. Kniigas on kaikkiedah 22 sivuu – kahtel sivul on kirjutettu tiijot korelazis da 20 sivul on sanastuo, kaikkiedah 520 sanua da virkehty, kai on kirjutettu kirillizil kirjaimil. Tämän Sanaston keriäjy kirjutti: “Kuštjärven eläjät enämbi paistah ven’akse, migu korelakse da omii lapsii opastetah kirjuttamah vaiku ven’akse” (kirjutus oli ven’akse, toim.).

– Konzu minä kačoin tädä Sanastuo, minä lövvin sie äijän harvinastu sanua, sendäh ei sua sanuo, ku Kuštjärven eläjät pahoi paistih vepsäkse, sanoi Nina Zaitseva. – Pidäy sanuo, ku Sanaston luadii, pahakse mieldy, hänen sugunimii ei sua lugie, ylen hyvin ozutti vepsän kielen helielöi konsonantoi...

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat